Vesihuoltoverkostojen saneeraukseen tarvitaan lisää resursseja (Varsinais-Suomi, Satakunta)
Suomessa vanhimmat vesihuoltoverkoston osat voivat olla yli sata vuotta sitten rakennettuja. Kiivainta vesihuoltoverkoston rakentaminen on ollut 1960 – 1980 -luvulla. Vilkkaimman rakennuskauden alussa putkien materiaalit olivat usein heikkolaatuisia ja kiireen takia asennustyön laatu jäi huonoksi. Tämän seurauksena monella kunnalla on lähivuosina edessään erittäin suuri saneeraushaaste verkostojen lähestyessä teknisen käyttöikänsä loppua.
ROTI 2017 (rakennetun omaisuuden tila) mukaan yhdyskuntateknisten verkostojen ja laitosten rapistuminen jatkuu, vaikka se ei ole vielä heijastunut kriittisesti niiden toimintavarmuuteen. Rakennetun vesihuoltoverkoston kunnon ylläpitäminen edellyttää jatkuvia saneeraustoimenpiteitä.
ROTI 2017 mukaan vesihuoltoverkostojen saneerauksen tulisi olla 3 % verkostopituudesta seuraavan kymmenen vuoden ajan. Rahamääräisesti saneeraustarve vastaa koko Suomen osalta noin 320 miljoonaa euroa vuodessa. Ellei kehittämis- ja korjausinvestointien määrää kasvateta kestävälle tasolle, tulevat vesihuoltopalveluiden toimintavarmuus ja turvallisuus tulevaisuudessa heikentymään.
Uusi työkalu varojen oikeaan kohdentamiseen
Jotta saneeraukseen käytettävät varat saataisiin mahdollisimman hyvin hyödynnettyä, tulisi saneeraus toteuttaa riittävän ajoissa ja kohdentaa oikeisiin kohteisiin. Tämän vuoksi ELY-keskuksessa päätettiin ryhtyä toimiin uuden työkalun kehittämiseksi. Työn toteuttajaksi palkattiin tarjouskilpailun perusteella Sweco Ympäristö Oy. Työtä ohjasi ELY-keskuksen koordinoinnin lisäksi ohjausryhmä, johon kuuluivat Kankaanpään, Laitilan, Nousiaisten ja Rauman kunnallisten vesihuoltolaitosten edustajat.
Kehitetyn työkalun avulla vesihuoltolaitokset voivat jatkossa helposti määrittää vesihuoltoverkoston vuotuisen saneeraustarpeen ja -kustannukset. Työkalu auttaa myös priorisoimaan saneerattavat kohteet siten, että saneeraus voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti.
Työkalun avulla jokaiselle vesihuoltoverkoston putkelle määritetään saneerausindeksi. Sen perusteella kuntotutkimus- ja saneerausmäärärahat voidaan kohdentaa kriittisille verkoston osille.
Luotua työkalua testattiin neljän pilottilaitoksen vesijohto- ja jätevesiverkostoille; Kankaanpään kaupungin vesihuoltolaitos, Laitilan kaupungin vesihuoltolaitos sekä Nousiaisten kunnan vesihuoltolaitos (nykyisin Nousiaisten vesihuolto Oy) sekä Rauman Vesi. Rauman osalta mukaan otettiin vain osa verkostoalueesta verkoston suuren määrän vuoksi.
Uusi työkalu ja sen käyttö on kuvattu julkaisussa:
- Vesihuoltoverkoston saneeraustarpeen selvittäminen.
Työkalu varojen kohdentamiseen
Julkaisu löytyy Kansalliskirjaston julkaisuarkistosta Doriasta:
https://www.doria.fi/handle/10024/134074
Verkoston nykytilannetta tulee seurata aktiivisemmin
Työkalun testauksen yhteydessä havaittiin, että laitoksilla on melko puutteelliset tiedot verkostoistaan ja niiden toimivuudesta. Jatkossa vesihuoltolaitosten tulisi panostaa nykyistä enemmän johtotietokannan ylläpitoon ja verkoston hallintaan. Johtotietokantaan tulisi kerätä kattavien perustietojen lisäksi mm. häiriötiedot. Myös vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston virtausmittausta tulisi kehittää. Virtausmittausten avulla voidaan paikantaa verkoston vuotokohtia ja vähentää vuotovesien aiheuttamia kustannuksia. Edellä mainittujen tietojen avulla voidaan tarkentaa saneerausindeksilaskentaa ja näin käytettävät varat saataisiin kohdennettua vielä tehokkaammin.
Nykyinen tapa, jossa verkostot kunnostetaan vasta putkirikon sattuessa kuluttaa likaa resursseja eikä varoja pystytä kohdentamaan kustannustehokkaasti. Laitosten tulisi varata vuosittain riittävästi resursseja verkoston saneeraukseen ja toteuttaa saneerausta suunnitelmallisesti ja kustannustehokkaasti.
Lisätietoja:
Johtava vesitalousasiantuntija Jyrki Lammila
puh. 0295 022 890
Tiedotteen kuvat: Turun Vesihuolto Oy