Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutuksen uudistukset (Kaakkois-Suomi)

Ammatillisen koulutuksen reformi on yksi hallituksen kärkihankkeista. Siinä uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusta, ohjausta, toimintaprosesseja, tutkintojärjestelmää ja järjestäjärakenteita. Ammatillista koulutusta on välttämätöntä uudistaa, koska tulevaisuuden työelämässä tarvitaan uudenlaista osaamista ja ammattitaitoa. Uudistumista edellyttää myös se, että koulutukseen on käytettävissä aiempaa vähemmän rahaa.

Miten ja kuka työvoimakoulutusta toteuttaa ammatillisen koulutuksen reformin jälkeen?

Osana ammatillisen koulutuksen reformia tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta siirtyvät työ- ja elinkeinoministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön ja osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää vuoden 2018 alusta alkaen. Myös työvoimakoulutuksena toteutetun korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen rahoitus siirtyy opetus- ja kulttuuriministeriöön ja sille etsitään uusia muotoja. Työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle jää kasvupalvelukoulutus, joka on tutkintoon johtamatonta yrityskohtaisesti räätälöityä koulutusta työnhakijoille. Kasvupalvelukoulutuskokonaisuuteen sisältyy myös maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus.

Lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta yhdistetään uudeksi laiksi, jossa keskeisenä lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Lisäksi lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja sekä puretaan sääntelyä. Hallituksen esitys ammatillista koulutusta koskevaksi uudeksi laiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2017.

TEM ja OKM järjestivät 27.3.2017 valtakunnallisen tilaisuuden, jonka tavoitteena oli käsitellä ammatillisen koulutuksen reformin myötä voimaantulevia muutoksia ja uudistuksia työvoimakoulutuksen toteutuksessa sekä käynnistää koulutuksenjärjestäjien ja TE-hallinnon keskustelut vuoden 2018 työvoimakoulutuksen suunnittelusta.
 

Ennakointia ja yhteistyötä 

Kaakkois-Suomen ELY-keskus oli kutsunut saman pöydän ääreen alueellisia koulutustenjärjestäjien edustajia.  Puheenvuoroissa tuli esille oppilaitosten huoli siitä, miten opetus tulevaisuudessa järjestetään; esimerkiksi nuorten- ja aikuiskoulutuksen yhdistyminen tuottaa varmasti kasvukipuja. Tulevaisuudessa korostuu koulutustarpeiden ennakointi ja tiivis yhteistyö sekä työvoimakoulutukseen liittyvän ohjauksen erityistarpeet. Keskustelua herätti myös se, miten rahoitus ja koulutus kohdentuvat alueellisesti. Kaikki osapuolet tunnistivat kuitenkin vahvan tarpeen uudenlaiselle yhteistyölle ja työelämän entistä vahvemmalle roolille.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus jatkaa keskusteluja alueellaan koulutusjärjestäjäkohtaisilla tapaamisilla keväällä 2017.


- Minna Niukkanen
Kaakkois-Suomen ELY-keskus