Elinkeinot: Työllisyystilanne heikkeni vuoden loppua kohden, yritysten investointituilla oli kysyntää
Kevään suotuisa työllisyystilanne muuttui Pirkanmaalla syksyn aikana. Työpaikkoja oli tarjolla paljon, mutta sopivista hakijoista oli pulaa. ELY-keskuksen myöntämillä yrityksen kehittämisavustuksilla ja maaseudun investointituilla oli edelleen hyvä kysyntä. Yritysten investointihalukkuus pysyi korkealla tasolla.
Kolme keskeistä nostoa Pirkanmaan ELY-keskuksen elinkeinoasioista vuodelta 2023:
1. Investointituilla oli kysyntää
ELY-keskuksen myöntämillä yrityksen kehittämisavustuksilla ja maaseudun investointituilla oli edelleen hyvä kysyntä Pirkanmaalla. Yritysten investointihalukkuus pysyi korkealla tasolla, mikä kertoo yritysten positiivisista tulevaisuudennäkymistä.
Yrityksen kehittämisavustukseen Pirkanmaan pk-yrityksille käytössä oli vuonna 2023 aiempaa enemmän rahoitusta viiden miljoonan lisämäärärahan ansiosta. Normaalista linjauksesta poiketen yrityksen kehittämisavustuksella oli mahdollista tukea myös yritysten investointeja. Yrityksen kehittämisavustusta myönnettiin Pirkanmaan tasolla erityisen paljon, yli 8 miljoonaa euroa.
Länsi-Suomessa rahoituksesta pääosa kohdistui pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn kehittämiseen sekä tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Vihreän siirtymän edistämiseen liittyvät hankkeet kohdistuivat mm. energia- ja materiaalitehokkuutta ja kiertotalouden uusia ratkaisuja edistäviin hankkeisiin.
Vaikka Pirkanmaalla määrärahaa oli aiempaa enemmän myönnettävissä, kysyntä oli normaalia suurempaa, eikä määräraha riittänyt kaikkiin rahoituskelpoisiin hankkeisiin.
Yritysten kehittämispalvelut lopetettiin hallitusohjelman mukaisesti 2024 alusta. Viime vuonna Yritysten kehittämispalvelujen avulla yli 300 yritystä Pirkanmaalla uudisti liiketoimintaansa. Eniten myönnettiin palveluja yritysten kasvun, digiuudistamisen ja markkinoinnin kehittämisen tarpeisiin.
Maaseuturahaston rahoituksella tuettiin maatilojen ja maaseudun yritysten investointeja sekä tilanpidon aloittamisia.
2. EU:n maatalouspolitiikan uusi rahoituskausi käynnistyi
EU:n maatalouspolitiikan 2023−2027 (Common Agricultural Policy) uusi rahoituskausi alkoi vuoden 2023 alussa. Uudet rahoitushaut käynnistyivät huhtikuussa 2023, mutta rahoituspäätöksiä päästiin tekemään vasta loppuvuodesta 2023.
Rahoituskauden vaihtumisen vuoksi EU:n maaseuturahoituksen toiminta on ollut päätösten lukumääriä katsottaessa pienempää kuin aiempina vuosina. Maaseuturahoituksen uusi kausi käynnistyi vaiheittainen tukimuoto kerrallaan vuoden 2023 aikana.
Tietojärjestelmien keskeneräisyydestä huolimatta Pirkanmaalla tehtiin 102 myönteistä rahoituspäätöstä. Näistä suurin osa oli maatilainvestointeja ja nuorten viljelijöiden aloitustukia, yhteensä 97 kpl. Rahoituspäätöksillä myönnettiin avustusta 4 miljoonaa euroa ja korkotukilainaa 4,8 miljoonaa euroa. Yritysrahoituksen päätöksenteko käynnistyi vain osittain aivan loppuvuoden aikana ja sen vuoksi rahoituspäätöksiä tehtiin ainoastaan 5 kpl, joilla myönnettiin avustusta 0,4 miljoonaa euroa.
3. Osaavan työvoiman saatavuutta pyrittiin helpottamaan
Pirkanmaalla osa toimialoista kärsii edelleen työvoimapulasta. Viime vuonna pyrittiin helpottamaan osaavan työvoiman saatavuutta monin keinoin.
Pirkanmaan ELY-keskus tuki yrityksiä uuden työvoiman rekrytointeihin sekä henkilöstön osaamisen kehittämiseen hankittavilla mm. yhteishankintakoulutuksilla. Yhteishankintakoulutuksia ovat RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus, niitä hyödynsi yhteensä 172 yritystä. Suosituin yhteishankintakoulutus oli työntekijöiden rekrytointiin tähtäävä RekryKoulutus. Henkilöitä koulutettiin eniten erilaisiin asiantuntijatehtäviin erityisesti ICT-alalle sekä markkinoinnin ja myynnin tehtäviin.
Tarve työntekijöiden koulutuksiin väheni teollisuuden ja rakennusalan perustehtävissä vuoden 2023 aikana. Alkuvuodesta hakijapula vaikeutti koulutusryhmien täyttymistä. Osaan yritysten tarpeista vastattiin yksilöllisellä RekryKoulutuksella, jolla voidaan kouluttaa yksittäiseen työntekijätarpeeseen uusi tekijä.
Hoiva-, puhtauspalvelu-, turvallisuus- sekä ravintola-alan laajaan työvoimapulaan on vastattu muun muassa tutkintotavoitteisilla rekrytoivilla työvoimakoulutuksilla.
Kotoutumiskoulutusten tarve on edelleen Pirkanmaalla kasvussa ja siihen käytettiinkin määrärahoja jonkin verran edellisvuotta enemmän. Vuonna 2022 kotoutumiskoulutuksessa oli 562 aloittajaa, vuonna 2023 oli 658 aloittajaa.
Lisäksi työllisyyttä edistämään kanavoitiin palkkatukea ja starttirahaa sekä hankittiin valmennuspalveluja ja ammatillista työvoimakoulutusta.
Jo 2022 julkaistu Pirkanmaan ensimmäinen jatkuvan oppimisen strategia viitoittaa kehittämisen painopisteitä ja suuntaa vuoteen 2027 asti. Jatkuvan oppimisen verkostossa työtä jatkettiin 2023 teemakohtaisesti erilaisten työpajasarjojen muodossa. Jatkuvalla oppimisella vastataan tarpeeseen kehittää ja uudistaa osaamista elämän ja työuran eri vaiheissa.
Mitä on tulossa vuonna 2024?
- Yrityksen kehittämisavustusta on tänä vuonna käytettävissä vain alle kaksi miljoonaa euroa. Myös yhteishankintakoulutuksiin on rahaa käytössä entistä vähemmän, vaikka työttömyys on nousussa ainakin väliaikaisesti. Tämä kaikki lisää kilpailua rahoituksesta yritysten välillä ja moni hyväkin hanke tulee jäämään ilman rahoitusta, kertoo elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja Mika Sievi-Korte.
- Talouden taantumasta huolimatta yritykset ovat olleet aktiivisia maaseudun yritysrahoituksen hakemisessa. Vireillä olevissa hakemuksissa korostuu kehittämistoiminta, jonka tarkoituksena on aloittaa tai vahvistaa yrityksen kyvykkyyttä toimia kansainvälisillä markkinoilla löytämällä uusia markkina-alueita. Maaseudun yritysrahoituksen kehittämistuki mahdollistaa nykyisin investointitukien lisäksi myös kehittämistoimien tukemisen, jatkaa Mika Sievi-Korte.
Elinkeinot: vuosi 2023 lukuina
- Yrityksen kehittämisavustus 8,1 miljoonaa euroa
- Maatilainvestoinnit ja nuoren viljelijän aloitustuki 8,9 miljoonaa euroa
- Maaseudun yritys- ja hanketuet 0,4 miljoonaa euroa
- Yrityksen kehittämispalvelut 1,6 miljoonaa euroa, 350 yritystä
- ESR+hankerahoitus 1,2 miljoonaa euroa
- Työvoimakoulutuksen, valmennuspalvelujen ja kotoutumiskoulutuksen hankinta 9,6 miljoonaa euroa, 2600 henkilöä
- Starttiraha 5,1 miljoonaa euroa, 884 henkilöä
- Palkkatuki 25 miljoonaa euroa, 2400 kappaletta
- Muut työllisyyttä edistävät toimenpiteet 8,8 miljoonaa euroa, 4362 henkilöä
Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja Mika Sievi-Korte. Kuva Tinnu Salonen