- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2018
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Uutiset 2021
Alueellista tietoa
Hyvinkää suunnittelee vanhan kaatopaikan maaperän puhdistusta valtionavustuksen turvin – ELY-keskuksen avustus soveltuu usein kunnille
ELY-keskukselta voi hakea valtionavustusta maaperän tai pohjaveden pilaantuneisuuden selvittämiseen sekä pilaantuneeksi todetun alueen puhdistamiseen. Hyvinkään kaupunki tarttui mahdollisuuteen ja haki avustusta vanhan kaatopaikan kunnostussuunnitteluun. Kokemus oli myönteinen, ja myöhemmin kaupunki aikoo hakea avustusta myös varsinaiseen puhdistamiseen.
Vanhan kaatopaikan maaperässä on havaittu muun muassa sinkkiä, PAH-yhdisteitä ja öljyä. Nyt alueella tehdään koekuoppia, joilla selvitetään jätetäytön laatua ja syvyyttä. Kuva: Jukka Ikäheimo, Afry Finland Oy
Ympäri Suomea löytyy lukuisia entisiä kaatopaikkoja sekä muita pilaantuneita alueita, joiden ympäristö- ja terveysvaikutuksia olisi tärkeää selvittää ja joita olisi tarpeen vaatiessa hyvä puhdistaa.
Yksi tällainen alue löytyy Hyvinkään Sahanmäeltä, missä toimi yhdyskuntajätteen kaatopaikka 1930–1950-luvuilla. Aikalaisdokumentit kertovat, että alueella oli haju- ja rottaongelmia, joten kaatopaikka siirrettiin vuonna 1957 toiseen paikkaan.
”Sitten kaatopaikka unohtui historiaan, ja alueelle rakennettiin 1980-luvulla teollisuutta. Vasta vuonna 2000 laajennusrakentamisen yhteydessä havaittiin, että alueella on ollut aikoinaan kaatopaikka”, kertoo kaupungin tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja Marko Hytönen.
Kiinteistön omistus oli siirtynyt vuosikymmenten saatossa useaan kertaan, ja omistajana oli nyt yksityinen taho. Löydöstä käynnistyi lähes kaksi vuosikymmentä kestänyt prosessi, jossa tehtiin maaperä- ja pohjavesitutkimuksia, haettiin vastuutahoa ja kunnostettiinkin jo osa alueesta. Vuonna 2020 korkein hallinto-oikeus lopulta totesi, että vastuu alueesta on kunnalla, ja sen on käynnistettävä alueen kunnostussuunnittelu.
Sähköinen hakuprosessi tuntui selkeältä
Lähtökohtaisesti pilaantuneen maaperän tai pohjaveden puhdistamisesta vastaa aina pilaantumisen aiheuttaja, eikä avustusta pääsääntöisesti myönnetä aiheuttajalle. Kuntien osalta on kuitenkin säädetty poikkeus, jonka nojalla avustusta voidaan myöntää kuntien vanhoille yhdyskuntajätteen kaatopaikoille, vaikka kunnan katsottaisiin olevan pilaantumisen aiheuttaja.
”Osallistuimme valtionavustusta käsitelleeseen webinaariin maaliskuussa, ja teimme sähköisen hakemuksen. Meillä oli ajan säästämiseksi apuna konsultti, joka tunsi kohteen vuosien varrelta hyvin. Kirjauduin itsekin järjestelmään ja seurasin hakemuksen täyttämistä ja asian etenemistä. Hakuprosessi näytti niin selkeältä, että olisimme varmaan pärjänneet hyvin myös ilman konsulttia”, Hytönen kertoo hakuprosessista.
Avustusta voidaan myöntää kohteisiin, jotka aiheuttavat vaaraa tai haittaa ympäristölle tai ihmisten terveydelle. Hyvinkään vanhalla kaatopaikalla maaperässä oli havaittu aikaisemmissa tutkimuksissa muun muassa sinkkiä, PAH-yhdisteitä ja öljyä. Kohde sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella, ja osa pilaantuneesta alueesta sijaitsee lisäksi pohjaveden muodostumisalueella.
"Kun olen kertonut avustuksesta, osa on ollut yllättyneitä, että saimme niin paljon. Toiset taas ovat olleet sitä mieltä, että avustus on pieni. Kaikki on suhteellista”, Marko Hytönen miettii. Kuva: Tuija Tomperi, Hyvinkään kaupunki
Rivakka käsittely kesti kaksi kuukautta
Hyvinkään kaupunki haki avustusta kunnostussuunnitteluun, jonka kustannusarvio oli 14 900 euroa. Avustuksen näkökulmasta kyse on selvittämisen loppuvaiheesta tai niin sanotuista lisätutkimuksista, joihin voi saada avustusta 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
”Päivi Turtia käsitteli hakemuksemme, ja olimme yhteydessä pitkin matkaa. Käsittely oli hyvin rivakkaa. Päivi kysyi, jos oli kysyttävää ja kuittasi nopeasti, kun toimitimme hänelle lisää dokumentteja”, Hytönen kertaa.
Pilaantuneiden alueiden asiantuntija Päivi Turtia on yksi avustushakemusten käsittelijöistä Pirkanmaan ELY-keskuksessa, missä tehdään koko maan avustuspäätökset keskitetysti. Avustusta on myönnetty vuoden 2020 alusta lähtien, ja suurin osa reilusta 20 hakemuksesta on tullut kunnilta.
"Aika monia hakemuksia täydennetään käsittelyvaiheessa. Hakemuksissa voi olla puutteelliset tiedot kiinteistön omistajasta tai alueen ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Sekään ei aina tule heti esille, onko alueella puhdistustarve maankäytön muutoksen vai ympäristö- tai terveysriskien takia. Avustuksella ei tueta maankäytön muutoksia", Turtia huomauttaa.
Puuttuvia tietoja ja liitteitä voi onneksi aina täydentää. Hakemus kannattaa kuitenkin jättää mahdollisimman hyvissä ajoin, sillä avustusta voidaan myöntää vain hakemuksen jättämisen jälkeen syntyneisiin kustannuksiin.
Selvittämiseen voi saada avustusta 50 prosenttia
Jo toukokuussa Hyvinkään kaupunki sai päätöksen. Puhdistamisen suunnitteluun myönnettiin avustusta tasan 50 prosenttia kustannusarviosta, eli 7 450 euroa.
”Kun olen kertonut avustuksesta, osa on ollut yllättyneitä, että saimme niin paljon. Toiset taas ovat olleet sitä mieltä, että avustus on pieni. Kaikki on suhteellista. Jos jotakin toivoisi, niin tietenkin isompia avustuksia”, Hytönen sanoo naurahtaen.
Hyvinkään kaupungilla on kokemusta myös ennen vuotta 2020 käytössä olleesta valtion jätehuoltotyöjärjestelmästä. Kustannusten kannalta järjestelmien erot eivät ole suuret, mutta valtion rooli on muuttunut, eikä Pirkanmaan ELY-keskus tee avustettavien kohteiden hankintoja kuten valtion jätehuoltotöiden aikaan.
”Henkilökohtaisesti koen niin, että aikaisemmassa järjestelmässä Pirkanmaan ELY-keskuksen hankinta-asiantuntemus oli hankkeelle hyödyksi. Meillä on hyvä konsultti, mutta sen lisäksi joudumme nyt palkkaamaan erikseen hankintakonsultin. Aikaisemmin tämä osaaminen tuli ELY-keskukselta”, Hytönen vertaa.
Avustuksen saajilla on kuitenkin nykyäänkin mahdollisuus hyödyntää ELY-keskuksen maksullista, hankekohtaista asiantuntijapalvelua. Hyvinkäällä mahdollisuus oli kuitenkin jäänyt huomaamatta.
”Tuntuu yllättävältä, että virkakoneisto pystyy tuottamaan tällaista palvelua. Se tuo ehdottomasti lisäarvoa, sillä Pirkanmaan ELY-keskuksessa on ratkaisevan tärkeää kokemusta monista kohteista. Tällainen erityisosaaminen pitääkin antaa kuntien käyttöön”, Hytönen miettii.
Sahanmäen puhdistussuunnitelma valmistuu tänä vuonna, ja ensi vuonna suunnitelmissa on alueen varsinainen puhdistaminen. Hytönen veikkaa, että ennen puhdistamisen aloittamista ELY-keskukseen on toimitettu taas uusi hakemus.
Lue lisää
- Valtionavustus (maaperakuntoon.fi)
- Avustus alueen pilaantuneisuuden selvittämiseen tai pilaantuneen alueen puhdistamiseen (ely-keskus.fi)
Katso webinaaritallenne
- Julkaisupäivä
- 15.6.2021