- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2025
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2018
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Tiedotteet 2013
Sivulla on ELY-keskusten uusimmat tiedotteet, alkaen huhtikuusta 2013. Vanhemmat tiedotteet löytyvät vasemmalta kohdasta Tiedotearkisto.
Kaakkois-Suomi kirii ekotehokkaammaksi, seurantaraportti 2013 valmistunut
(Kaakkois-Suomen ELY-keskus)
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (ELY-keskus) vuonna 2005 aloitettu indikaattoriperusteinen seurantahanke (ECOREG) tutkii maakuntien ekotehokkuutta. Hankkeessa tuotetaan vuosittain seurantaraportti, joka esittelee ympäristö-, talous- ja sosiaalis-kulttuurisin indikaattorein Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ekotehokkuuden muutoksia. Hanke toteutetaan yhteistyössä Etelä-Karjalan liiton ja Kymenlaakson liiton kanssa. Vuoden 2011 aineistoista koottu julkaisu on kuudes koko Kaakkois-Suomen aluetta koskeva seurantaraportti. Kehitys on ollut indikaattorien valossa pääosin myönteistä sekä Etelä-Karjalassa että Kymenlaaksossa.
Ympäristöindikaattorit - Ilmanpäästöt pienenivät, samalla vesistöihin kohdistuva ravinnekuormitus kasvoi
Yhteensä kolmestakymmenestä ympäristöindikaattorista Kymenlaaksossa noin 87 % ja Etelä-Karjalassa noin 63 % kehittyi positiivisesti. Metsäteollisuuden tuotannon lasku ja metsäteollisuuden ilmansuojeluinvestoinnit vähensivät ilmanpäästöjä. Lisäksi ilmanlaatu parani Etelä-Karjalassa huomattavasti viime vuoteen verrattuna onnistuneen katuhiekanpoisto-operaation ansiosta. Toisaalta Kymenlaaksossa vesistöihin kohdistuvat teollisuus- ja yhdyskuntajätevesien typpi- ja fosforikuormitus sekä Etelä-Karjalassa typpikuormitus kasvoivat edellisvuoden tasosta. Öljy- ja kemikaalionnettomuuksien määrä on pysynyt lähes vakiona, Etelä-Karjalassa jopa hieman laskenut kasvaneesta tieliikenteestä huolimatta. Sähkönkulutus on laskenut koko Kaakkois-Suomen alueella. Uusiutuvien energianlähteiden osuus on Kaakkois-Suomessa maan suurin ja on kasvanut edelleen fossiilisten polttoaineiden käytön ja kokonaisenergian kulutuksen vähetessä.
Taloudelliset indikaattorit - metsäteollisuus vaikuttaa voimakkaasti talouden kehitykseen
Metsäteollisuudella on edelleen merkittävä rooli alueen työllistäjänä ja aluetalouden kehityksessä Kaakkois-Suomen alueella. Suhdannevaihtelut ja metsäteollisuuden tuotantoa koskevat ratkaisut vaikuttavat voimakkaasti alueen työllisyyteen ja talouteen. Muun muassa häiriöt puutavaran saannissa Venäjältä aiheuttavat osaltaan huolta metsäteollisuuden tulevaisuudelle Etelä-Karjalassa. Siitä huolimatta Etelä-Karjalan metsäteollisuuden tulevaisuudennäkymät ovat hyvät, tuotantoa aiotaan kehittää alueella. Metsäteollisuuden lisäksi lisääntyneiden matkailijoiden palvelutarve lisää työllistymismahdollisuuksia Etelä-Karjalan alueella. Kymenlaakson alueella paperiteollisuuden työpaikkojen menetystä on kompensoinut lisääntyneen läpikulkuliikenteen mukanaan tuoma liikennealan vahva kasvu. Kuitenkin lisääntynyt rekka-autoliikenne kuormittaa maakunnan ympäristöä ja vaikuttaa kielteisesti tieverkon toimivuuteen ja turvallisuuteen.
Sosiaalis-kulttuuriset indikaattorit – nuorten vaikea sijoittua työelämään
Sosiaali- ja kulttuuri-indikaattoreissa ei ole tapahtunut huomattavia muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Työttömyys on laskenut hieman koko Kaakkois-Suomen alueella, mutta on yhä korkeampi kuin maan keskiarvo. Etelä-Karjalassa nuorten sijoittuminen työmarkkinoille on edelleen vaikeaa. Toimeentulotukea saavien määrä on puolestaan koko maan tasoa alhaisempi. Erityisesti Kymenlaaksossa aikaisempien vuosien suhteellisen korkea sairastavuus on kääntynyt hieman laskuun. Kuitenkin alle 65-vuotiaiden kuolleisuus on ollut koko maan keskiarvoon verrattuna korkeampi, mikä kertoo terveyden ja hyvinvoinnin olevan keskiarvoa huonompi.
Nettomuuttoliikenteessä vahvojen kasvukeskuksien vetovoimaisuus näkyy Kaakkois-Suomen alueella kasvavana poismuuttoliikenteenä. Kuitenkin ulkomaalaisten, erityisesti venäläisten kasvava osuus, korvaa poismuuttoa. Kymenlaaksossa ulkomaalaisten kansalaisten osuus on Etelä-Karjalaa suurempi: Kotkassa ulkomaalaisten osuus on kärkiluokkaa 5 % osuudella.
Hankkeen etenemistä ja tuotettuja julkaisuja on mahdollista tarkastella netissä ymparisto.fi sivuilla
Lisätietoja
Juha Pesari
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
juha.pesari(at)ely-keskus.fi
p. 0295 029 268
Verkossa myös
- Julkaisupäivä
- 17.7.2013