Syksyllä 2012 vedenkorkeudet Kainuun vesistöissä olivat pitkään ylhäällä runsaiden sateiden vuoksi, joten ravinteita liikkui vesistöissä vielä loppusyksystäkin normaalia enemmän. Järvet jäätyivät Kainuussa syksyllä keskimääräistä hieman myöhemmin.

Yksi happipitoisuuteen vaikuttava tekijä ovat kesäaikaiset leväkukinnat, jotka näkyvät seuraavan talven aikana hapen vajauksena. Viime kesänä runsaita leväkukintoja esiintyi keskimääräisesti ja ne jatkuivat aika myöhään syksyyn lämpimien säiden vuoksi. Kukinnat ovat saaneet aikaan happikatoa joissakin Kainuun järvissä. Tänä keväänä heikohko happitilanne on ollut Paltamon Iso-Melasessa sekä Suomussalmella Jumalisjärvessä, Korpijärvessä ja Ruokojärvessä, joissa on viime vuosina ollut sinileväkukintoja. Hapettomissa järvissäkin tilanne korjaantuu nopeasti, kun jääpeite avautuu.

Kainuun ELY-keskus on seurannut happitilannetta hieman aiempaa harvemmilla havaintopisteillä, joten kaikista suurista järvialtaista ei ole mitattua tietoa käytössä. Yhteenvedossa on käytetty myös toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailutuloksia. Talvena 2012–2013 on esim. Kuhmon Lentuan (kuvassa) ja Änätin syvänteissä on ollut keskimääräistä hieman parempi happitilanne. Näiden säännöstelemättömien järvien syvänteiden happitilanne on ollut viime vuosina keskimääräistä parempi myös pohjan lähellä.

Pitkäaikaisissa seurannoissa Kainuun suurimmilla järvillä päällysveden happitilanne on ollut yleensä hyvä (happipitoisuus täyttää yleisen käyttökelpoisuusluokituksen hyvän arvon). Oulujärvellä pistekuormituksen väheneminen on parantanut oleellisesti veden laatua ja talvinen happitilanne on viime vuosina ollut selvästi parempi.  Useimpien Kainuun järvien tämän talven happitilanne on keskimääräistä parempi.

Lisätietoja: Kainuun ELY-keskus,
yksikön päällikkö Sari Myllyoja, p. 029 502 3833,
suunnittelija Reima Leinonen, p. 029 502 3799