Kalastusmahdollisuudet paranivat ja kestävä kalastus eteni Etelä-Savossa (Etelä-Savon ELY-keskus)
Etelä-Savossa vuosina 2011-2014 toimineessa Kestävä kalastus ja luontomatkailu –hankkeessa edistettiin maakunnan vetovoimaisuutta ja kalastusmahdollisuuksia. Kalastusmahdollisuudet paranivat ja kestävä kalastus eteni kalastuksen säätelyn ja kalastajille kohdennetun valistuksen ansiosta. Maaseudun ja vesistöjen vetovoima lisääntyi ja istutusmenetelmien kehittäminen antoi parempia kalansaaliita. EU:n osarahoitteista Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanketta koordinoi Etelä-Savon ELY-keskus.
Hanke tuotti uutta tutkimustietoa kalojen kasvusta ja vaelluksesta sekä kalakantojen elvytysmenetelmistä. Tieto on hyödynnettävissä kestävän kalastuksen kehittämisessä. Hankkeessa perustettiin kalastusalueille ja osakaskunnille Internet -sivuja, laadittiin lupa-aluekarttoja, valistusmateriaalia kalastajille sekä tehtiin vesistöreittikohtaiset kestävän kalastuksen kehittämissuunnitelmat ja suunnitelma venelaskuverkoston kehittämiseksi.
Kalastusmahdollisuudet paranivat
Etelä-Savon kalastusmahdollisuudet paranivat oleellisesti kun maakuntaan syntyi vuoden 2014 aikana 50 000 hehtaaria uusia kalastuslupa-alueita. Toimintansa aloitti kolme uutta viehelupa-aluetta: Haukivedellä 20 000 hehtaaria, Kolovedellä 9 000 hehtaaria ja Kermajärvellä 9 000 hehtaaria. Lisäksi Puulavedelle syntyi 81 osakaskunnan yhdistyessä kolme suurta osakaskuntaa, jotka ovat kooltaan 2 300 hehtaaria, 5 800 hehtaaria ja 6 500 hehtaaria. Alueiden laajentaminen helpottaa kalastusta suuremmilla yhtenäisillä lupa-alueilla ja yksinkertaistaa lupien saatavuutta. Lupa-alueiden perustamista ja osakaskuntien yhdistämistä toteuttivat kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke, osakaskunnat, Metsähallitus, kalastusalueet ja Etelä-Savon kalatalouskeskus.
Kalastusta ja uhanalaisten lajien elvyttämistä sovitetaan yhteen
Hankkeen tavoitteena oli edistää kestävää kalastusta. Kestävän kalastuksen kehittämisessä on tärkeää, että kalastus keskittyy luontaisesti lisääntyviin ja elinvoimaisiin kalakantoihin, kuten muikku-, hauki-, ahven – ja kuhakantoihin. Hankkeen tuottaman tiedon ja valistuksen kautta kalastusalueet ja osakaskunnat ovat tehneet päätöksiä, jotka edistävät uhanalaisten kalalajien elvyttämistä. Lisäksi kalastajat ovat muuttaneet kalastustottumuksiaan.
Uhanalaisten lohikalojen kalastuksen ja suojelun yhteen sovittamisessa on tärkeää, että kalastusta varten istutetuilta lohikaloilta poistetaan rasvaevä ja vastaavasti rasvaevälliset luonnonlohikalat rauhoitetaan kalastukselta. Hankkeen aikana osakaskunnat, kalastusalueet ja Metsähallitus ovat siirtyneet käyttämään pelkästään rasvaeväleikattuja lohikaloja istutuksissaan.
Kestävän kalastuksen huomioiminen kalastuksessa tarkoittaa, että rasvaevälliset luonnonkalat on rauhoitettu kalastuslupien säännöissä. Saaliiksi saa ottaa vain saalisrajoituksen rajoissa rasvaeväleikattuja lohikaloja, jotka on istutettu kalastusta varten. Lisäksi vapojen ja koukkujen määrää on rajoitettu luonnonkalojen sekä alamittaisten kalojen vapauttamisen mahdollistamiseksi. Etelä-Savossa yli 70 000 hehtaaria lupa-alueista on ottanut nämä rajoitukset käyttöön.
Maaseudulle vetovoimaa ja tuloja kalastuksesta
Kalastusmahdollisuus ja hyvät lupajärjestelmät ovat keskeisiä palveluja vesialueen omistajille sekä Etelä-Savoon suuntautuvalle vapaa-ajan asukkaalle tai matkailijalle. Laajat lupa-alueet, lupien saatavuus ja hyvät kalakannat lisäävät maaseudun yritystoiminnan mahdollisuuksia mm. mökkivuokrauksen, ohjelmapalveluyritysten ja elinkeinokalatalouden osalta sekä mahdollistavat kalastukseen liittyvien palvelujen kehittämisen. Paikoin kuhakannat ovat runsastuneet, ja suurikokoista kuhaa esiintyy yhä enemmän kalastuksen säätelyn edistyessä.
Viivästetty lohikalojen istutus antaa parempia saaliita
Hankkeessa toteutettiin useita eri tutkimushankkeita kalakantojen elvytysmenetelmien kehittämiseksi ja istutusten tuottavuuden lisäämiseksi. Istutusmenetelmien kehittämiseksi kokeiltiin ns. viivästettyä istutusta Puulan kalastusalueen kanssa. Kalastusalue pyrkii lisäämään kalastuksellista vetovoimaisuutta istutusmenetelmien kehittämisellä ja kalastuksen säätelyllä.
Kassikasvatuksen tarkoituksena on kitkeä järvitaimenen ja -lohen poikasten luontainen vaellusvietti ennen niiden vapauttamista. Aikaisempien tutkimusten mukaan veden lämmetessä yli + 12 asteen, 2-vuotiaat poikaset eivät vapauduttuaan lähdekään enää vaeltamaan yhtä aktiivisesti, vaan jäävät syömään istutusjärveen. Tehtyjen tutkimusten perusteella viivästetty istutus tuotti moninkertaisesti parempia tuloksia kuin perinteinen 2-vuotiaiden istuttaminen toukokuussa suoraan vesistöihin. Kesäkuussa vapautetut lohikalat jäivät poikkeuksetta istutusvesistöön ja kalastajat saivat enemmän saalista kuin aikaisin keväällä istutetut tutkimuserät. Hankkeessa oli kaikkiaan 31 eri merkintäerää ja yli 18 000 merkittyä lohikalaa.
- Kestävä kalastus ja luontomatkailu –hanke
- Hankkeen julkaisut (doria.fi > ELY-keskus >Hentinen Teemu, Rajala Joonas)
Lisätietoja:
Kalastusbiologi Teemu Hentinen, ELY-kalatalouspalvelut, Järvi-Suomi, p. 029 502 4037