Tiedotteet 2013

Kesän levätilanne Hämeen seurantajärvillä tavanomainen (Hämeen ELY-keskus)

Valtakunnallinen leväseuranta päättyi. Hämeessä levätilannetta seurattiin viikoittain 19 havaintopaikalla eri puolilla Kanta- ja Päijät-Hämettä. Kesä oli Hämeessä sinilevien osalta tavanomainen. Sinilevähavaintoja tehtiin kesän aikana yhteensä yhdeksältä seurantapaikalta. Useimmat seurantapaikkojen sinileväesiintymät olivat vähäisiä ja katosivat nopeasti. Niitä ilmaantui pääosin samoille järville kuin edellisenä kesänä. Muutamalla seurantajärvellä havaittiin kesän aikana runsaita esiintymiä. Suurimmalta osalta havaintopaikoista ei sinilevää havaittu lainkaan.

Ensimmäinen vähäinen sinileväesiintymä ilmaantui viikolla 23 Orimattilan Mallusjärven havaintopaikalle. Sen jälkeen siellä havaittiin sinilevää yhteensä kymmenellä viikolla. Kaksi esiintymistä oli runsaita, muut vähäisiä. Vanajaveden havaintopaikalla sinilevää tavattiin keskikesällä ja alkusyksyllä yhteensä kahdellatoista viikolla. Kaikki esiintymät olivat vähäisiä. Orimattilan Villikkalanjärvellä nähtiin kolmella viikolla runsaasti levää ja kerran vähäinen esiintymä.

Vesijärvellä Lahden Mukkulassa levää näkyi pinnalla kahdeksalla viikolla. Kaikki esiintymät olivat vähäisiä. Hauhonselällä havaittiin kerran runsaasti levää ja kolmesti vähäisiä määriä. Äimäjärvellä oli neljästi vähäinen esiintymä. Muutamilla muilla seurantapaikoilla sinilevää oli näkyvillä kerran, mutta yhdeksällä paikalla ei kertaakaan.

Heinäkuussa muutamilla havaintopaikoilla havaitut esiintymät olivat vähäisiä. Elokuun alussa ja lopussa levähavainnot seurantapaikoilla runsastuivat, kun tuulinen sää vaihtui tyynempään ja vanhaa sinilevää pääsi kohoamaan pinnalle. Syyskuun aikana havaittiin muutamilla seurantapaikoilla edelleen vähäisiä esiintymiä. Seurannan viimeisellä viikolla syyskuun lopussa sinilevää havaittiin vähän kahdella seurantapaikalla.

Yleisöhavaintoja samoilta järviltä kuin aiempina vuosina

Sinilevistä saatiin hieman enemmän yleisöhavaintoja kuin edellisenä vuonna, mutta tämän perusteella ei voida päätellä mitään leväesiintymien määrästä verrattuna edelliseen kesään. Suurin osa esiintymistä oli vähäisiä ja lyhytaikaisia, mutta jotkut runsaita. Runsaita esiintymiä tavattiin osin samoilla järvillä kuin aiempina vuosina, esimerkiksi Loppijärveltä ja Orimattilan Kylänjärveltä. Myös kuntien ympäristöviranomaiset ilmoittivat useista sinileväesiintymistä eri puolilta Hämettä.

Sinileviä voi nähdä hyväkuntoistenkin järvien pinnalla

Sinileviä elää kaikenlaisissa järvissä. Yhdessä muiden levien kanssa ne muodostavat järven ravintoketjun perustan, joka on välttämätön järviekosysteemin muulle elämälle. Levät ovat ravintoketjun seuraavan lenkin, eläinplanktonin, ravintoa ja tuottavat fotosynteesin sivutuotteena veteen happea, jota muut vesieliöt tarvitsevat.

Sinilevien pintaesiintymiä kehittyy etenkin ihmisen rehevöittämillä järvillä, mutta myös karuissa, kirkasvetisissä ja hyväkuntoisissa järvissä sinilevää voi nousta pinnalle paljain silmin havaittavia määriä. Tällöin ilmiö on luonnollinen eikä johdu rehevöitymisestä.

Sinileviä on järvivesissä keväästä asti, vaikka ne kohoavat usein vasta loppukesällä tai alkusyksyllä pintaan näkyville. Monilla sinilevillä on kaasurakkulat, joiden avulla levät voivat kasvuvaiheessa pysytellä kasvamisen kannalta optimaalisessa syvyydessä. Kesän alussa järven pinnalla on sinilevien kasvun kannalta liian voimakas valaistus. Ne kasvavat parhaiten syvemmällä. Tämän vuoksi sinileviä ei alkukesällä huomata.

Sinilevää alkaa usein kohota pintaan keski- ja loppukesän tyyninä hellepäivinä. Syynä ei ole veden korkea lämpötila, vaan se, että hellesäällä on usein tyyntä ja tällainen säätyyppi ajoittuu usein samaan ajankohtaan, kun vanhenevan sinilevän kaasurakkulat lakkaavat toimimasta. Silloin levä ei enää kykene pysyttelemään vedenpinnan alapuolella, vaan alkaa kohota pintaan. Tuulisella säällä tuuli sekoittaa levän hajalleen vesimassaan, jolloin se ei nouse pinnalle. Silloin levää ei ihmisen silmin huomaa, vaikka sitä on vedessä kaiken aikaa. Suurilla, kirkasvetisillä järvillä levää voi kerääntyä pintaan useiden neliökilometrien alalta ja monen metrin paksuisesta vesipatsaasta. Tuuli voi kerätä pintaan kohonnutta levää suurilta järvenseliltä yhteen paikkaan pienelle alalle, esimerkiksi johonkin lahdenperukkaan. Yhteen paikkaan kerääntynyt levämassa onkin alun perin kasvanut tilavuudeltaan hyvin suuressa vesimassassa ja suurella pinta-alalla. Levää ei havaita vielä tässä vaiheessa, koska se on hajallaan järvessä. Se huomataan vasta, kun sitä on kasaantunut rantaan yhteen kohtaan laajalta alalta ja mahdollisesti metrien paksuisesta vesikerroksesta.

Leväesiintymät vieläkin mahdollisia

Sinilevien pintaesiintymiä voi vielä syksyn aikana ilmaantua järviin, kun vesimassan syystäyskierto nostaa ravinteita pintaan levien käytettäväksi. Kylmä vesi ei ole este sinilevien runsaillekaan esiintymille. Hämeen ELY-keskus ottaa edelleen vastaan näytteitä ja ilmoituksia alueensa haitallisista leväesiintymistä.

Lisätietoja

Hydrobiologi Petri Horppila, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 182

Tiedotus 

Riitta Turunen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 173