- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2018
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Tiedotteet 2013
Sivulla on ELY-keskusten uusimmat tiedotteet, alkaen huhtikuusta 2013. Vanhemmat tiedotteet löytyvät vasemmalta kohdasta Tiedotearkisto.
Kesän levätilanne Hämeen seurantajärvillä tavanomainen (Hämeen ELY-keskus)
Valtakunnallinen leväseuranta päättyi. Hämeessä levätilannetta seurattiin viikoittain 19 havaintopaikalla eri puolilla Kanta- ja Päijät-Hämettä. Kesä oli Hämeessä sinilevien osalta tavanomainen. Sinilevähavaintoja tehtiin kesän aikana yhteensä yhdeksältä seurantapaikalta. Useimmat seurantapaikkojen sinileväesiintymät olivat vähäisiä ja katosivat nopeasti. Niitä ilmaantui pääosin samoille järville kuin edellisenä kesänä. Muutamalla seurantajärvellä havaittiin kesän aikana runsaita esiintymiä. Suurimmalta osalta havaintopaikoista ei sinilevää havaittu lainkaan.
Ensimmäinen vähäinen sinileväesiintymä ilmaantui viikolla 23 Orimattilan Mallusjärven havaintopaikalle. Sen jälkeen siellä havaittiin sinilevää yhteensä kymmenellä viikolla. Kaksi esiintymistä oli runsaita, muut vähäisiä. Vanajaveden havaintopaikalla sinilevää tavattiin keskikesällä ja alkusyksyllä yhteensä kahdellatoista viikolla. Kaikki esiintymät olivat vähäisiä. Orimattilan Villikkalanjärvellä nähtiin kolmella viikolla runsaasti levää ja kerran vähäinen esiintymä.
Vesijärvellä Lahden Mukkulassa levää näkyi pinnalla kahdeksalla viikolla. Kaikki esiintymät olivat vähäisiä. Hauhonselällä havaittiin kerran runsaasti levää ja kolmesti vähäisiä määriä. Äimäjärvellä oli neljästi vähäinen esiintymä. Muutamilla muilla seurantapaikoilla sinilevää oli näkyvillä kerran, mutta yhdeksällä paikalla ei kertaakaan.
Heinäkuussa muutamilla havaintopaikoilla havaitut esiintymät olivat vähäisiä. Elokuun alussa ja lopussa levähavainnot seurantapaikoilla runsastuivat, kun tuulinen sää vaihtui tyynempään ja vanhaa sinilevää pääsi kohoamaan pinnalle. Syyskuun aikana havaittiin muutamilla seurantapaikoilla edelleen vähäisiä esiintymiä. Seurannan viimeisellä viikolla syyskuun lopussa sinilevää havaittiin vähän kahdella seurantapaikalla.
Yleisöhavaintoja samoilta järviltä kuin aiempina vuosina
Sinilevistä saatiin hieman enemmän yleisöhavaintoja kuin edellisenä vuonna, mutta tämän perusteella ei voida päätellä mitään leväesiintymien määrästä verrattuna edelliseen kesään. Suurin osa esiintymistä oli vähäisiä ja lyhytaikaisia, mutta jotkut runsaita. Runsaita esiintymiä tavattiin osin samoilla järvillä kuin aiempina vuosina, esimerkiksi Loppijärveltä ja Orimattilan Kylänjärveltä. Myös kuntien ympäristöviranomaiset ilmoittivat useista sinileväesiintymistä eri puolilta Hämettä.
Sinileviä voi nähdä hyväkuntoistenkin järvien pinnalla
Sinileviä elää kaikenlaisissa järvissä. Yhdessä muiden levien kanssa ne muodostavat järven ravintoketjun perustan, joka on välttämätön järviekosysteemin muulle elämälle. Levät ovat ravintoketjun seuraavan lenkin, eläinplanktonin, ravintoa ja tuottavat fotosynteesin sivutuotteena veteen happea, jota muut vesieliöt tarvitsevat.
Sinilevien pintaesiintymiä kehittyy etenkin ihmisen rehevöittämillä järvillä, mutta myös karuissa, kirkasvetisissä ja hyväkuntoisissa järvissä sinilevää voi nousta pinnalle paljain silmin havaittavia määriä. Tällöin ilmiö on luonnollinen eikä johdu rehevöitymisestä.
Sinileviä on järvivesissä keväästä asti, vaikka ne kohoavat usein vasta loppukesällä tai alkusyksyllä pintaan näkyville. Monilla sinilevillä on kaasurakkulat, joiden avulla levät voivat kasvuvaiheessa pysytellä kasvamisen kannalta optimaalisessa syvyydessä. Kesän alussa järven pinnalla on sinilevien kasvun kannalta liian voimakas valaistus. Ne kasvavat parhaiten syvemmällä. Tämän vuoksi sinileviä ei alkukesällä huomata.
Sinilevää alkaa usein kohota pintaan keski- ja loppukesän tyyninä hellepäivinä. Syynä ei ole veden korkea lämpötila, vaan se, että hellesäällä on usein tyyntä ja tällainen säätyyppi ajoittuu usein samaan ajankohtaan, kun vanhenevan sinilevän kaasurakkulat lakkaavat toimimasta. Silloin levä ei enää kykene pysyttelemään vedenpinnan alapuolella, vaan alkaa kohota pintaan. Tuulisella säällä tuuli sekoittaa levän hajalleen vesimassaan, jolloin se ei nouse pinnalle. Silloin levää ei ihmisen silmin huomaa, vaikka sitä on vedessä kaiken aikaa. Suurilla, kirkasvetisillä järvillä levää voi kerääntyä pintaan useiden neliökilometrien alalta ja monen metrin paksuisesta vesipatsaasta. Tuuli voi kerätä pintaan kohonnutta levää suurilta järvenseliltä yhteen paikkaan pienelle alalle, esimerkiksi johonkin lahdenperukkaan. Yhteen paikkaan kerääntynyt levämassa onkin alun perin kasvanut tilavuudeltaan hyvin suuressa vesimassassa ja suurella pinta-alalla. Levää ei havaita vielä tässä vaiheessa, koska se on hajallaan järvessä. Se huomataan vasta, kun sitä on kasaantunut rantaan yhteen kohtaan laajalta alalta ja mahdollisesti metrien paksuisesta vesikerroksesta.
Leväesiintymät vieläkin mahdollisia
Sinilevien pintaesiintymiä voi vielä syksyn aikana ilmaantua järviin, kun vesimassan syystäyskierto nostaa ravinteita pintaan levien käytettäväksi. Kylmä vesi ei ole este sinilevien runsaillekaan esiintymille. Hämeen ELY-keskus ottaa edelleen vastaan näytteitä ja ilmoituksia alueensa haitallisista leväesiintymistä.
Lisätietoja
Hydrobiologi Petri Horppila, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 182
Tiedotus
Riitta Turunen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 173
- Julkaisupäivä
- 26.9.2013