Keski-Suomen TKI-toimijoiden verkostoitumisiltapäivässä ravisteltiin käsityksiä innovoinnista (Keski-Suomi)
TKI-iltapäivä keräsi yhteen lähes 100 keskisuomalaista TKI-toimijaa. Kuva: Oona Tynkkynen / Yritystehdas.
Keski-Suomen TKI-verkosto kokoontui 28.5. Jyväskylän Sataman Viiluun viettämään kesäistä verkostoitumisiltapäivää. Tapahtuman tarkoituksena on koota yhteen keskisuomalaisia TKI- ja elinkeinovaikuttajia sekä pyrkiä vahvistamaan alueen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokyvykkyyttä. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Keski-Suomen ELY-keskuksen, Jyväskylän kaupungin elinkeinopalveluiden ja Jyväskylän Yritystehtaan kesken. Toista kertaa pidettyyn tilaisuuteen osallistui 100 henkeä.
Tapahtuma avattiin järjestäjäorganisaatioiden edustajien tervetulosanoilla. Keski-Suomen ELY-keskuksen E-vastuualuejohtaja Pirkko Melville korosti oikeanlaisen osaamisen, innostuksen ja yhteistyön merkitystä TKI-toiminnassa. Jyväskylän kaupungin elinkeino- ja työllisyyspalveluiden toimialajohtaja Ari Tolonen puolestaan painotti sitä, että meidän tulisi pystyä pitämään innovaatiot Suomessa ja etenkin maakunnassamme Keski-Suomessa. Jyväskylän Yritystehtaan toimitusjohtaja Marko Sorri taas näki tärkeänä, että luomme siltoja toimijoiden välille ja yhteisiä tapoja innovaatioiden löytämiseen.
Pirkko Melville, Marko Sorri ja Ari Tolonen avasivat tilaisuuden. Kuva: Oona Tynkkynen / Yritystehdas.
Tapahtuman ensimmäisen puheenvuoron piti Spinnovan teknologiajohtaja Juha Salmela, joka valotti Keski-Suomen TKI-työn mahdollisuuksia yritysnäkökulmasta. Salmela totesi, että Suomi, Keski-Suomi ja Jyväskylä ovat maailman parhaita paikkoja TKI-työn tekemiseen. Salmelan mukaan haasteenamme on kuitenkin investointien saaminen ja pitäminen alueella.
Juha Salmela toivoisi lisää investointeja Suomeen ja maakuntaan. Kuva: Oona Tynkkynen / Yritystehdas.
Seuraavaksi sarjayrittäjä, sijoittaja ja väitöskirjatutkija Ronny Eriksson kertoi, mitä innovaatioekosysteemi voisi oppia pohjoismaisesta start up -kulttuurista. Erikssonin viesti oli selvä: tarvitsemme luovan vallankumouksen. Vanhat innovaatiotavat eivät riitä nykymaailman ongelmien ratkaisemisessa, vaan tarvitaan radikaalia luovuutta ja yrittäjämäistä ajattelutapaa. Eriksson korostaa erityisesti nuorten roolia muutoksentekijöinä: ”Tarvitsemme luovia ja nuoria ihmisiä selvittämään, mitä seuraavaksi tapahtuu”. Luovien ja yrittäjähenkisten ihmisten saaman tuen puute hidastaa kuitenkin koko ekosysteemiä. Siksi tarvitaan toimintatapoja, jotka inspiroivat, yhdistävät ja nostavat esiin luovia yksilöitä.
Ronny Eriksson alleviivasi luovuuden merkitystä ekosysteemityössä. Kuva: Oona Tynkkynen / Yrittäjätehdas.
Ennen kahvi- ja verkostoitumistaukoa Innoverkostojen Martti Mäkimattila kertoi, millaista tukea TKI-toimijat voivat saada Innovaatio- ja osaamisverkostojen kautta. Innovaatio- ja osaamisverkostot -koordinaatiohanke auttaa TKI-toimijoita laajojen hankekokonaisuuksien rakentamisessa ja rohkaisee toimijoita ylimaakunnalliseen yhteistyöhön. Lisäksi koordinaatiohankkeessa tehdään selvitystä tutkimusinfrastruktuureista ja kehitysympäristöistä. Mäkimattila valotti yleisölle muun muassa verkostojen rahoitushakuja.
Martti Mäkimattila kertoi Innovaatio- ja osaasmisverkostojen tarjoamasta tuesta. Kuva: Oona Tynkkynen / Yrittäjätehdas.
Päivän toisessa key note -puheenvuorossa ravisteltiin osallistujien käsityksiä kilpailuedusta. Kilpailuedun asiantuntija ja tietokirjailija Markku Vierulan mukaan menestyvien innovaatioiden ja kilpailuedun luomisessa keskeisintä on ajattelun muuttaminen tuotelähtöisestä markkinalähtöiseen. Tuotelähtöisessä tavassa liiketoiminta rakentuu tuotteen valmistamisen, markkinoinnin ja myynnin ympärille. Markkinalähtöisessä näkökulmassa puolestaan on kyse arvon luomisesta, mikä vaatii markkinoiden tarpeiden ja mahdollisuuksien tunnistamista. Vierulan mukaan kilpailuedun luominen vaatii luovuutta – kykyä kyseenalaistaa ja ajatella toisin.
Markku Vierula kertoi kilpailuedun luomisesta markkinalähtöisen ajattelun avulla. Kuva: Oona Tynkkynen / Yrittäjätehdas.
Iltapäivän päätteeksi paneelikeskustelussa pohdittiin, kuinka yhteiset tavoitteet valjastetaan konkreettiseksi tekemiseksi. Merinovan toimitusjohtaja Mika Konu, Maria 01:n kumppanuuspäällikkö Henri Kuusla ja Unifund Jyväskylän toimitusjohtaja Patrik Louko nostivat tärkeimmiksi keinoiksi muun muassa yhteisen tavoitteen kirkastamisen ja ambitiotason nostamisen.
Panelistit Henri Kuusla, Mika Konu ja Patrik Louko olivat yhtä mieltä yhteisen tavoitteen kirkastamisen tärkeydestä. Kuva: Oona Tynkkynen / Yrittäjätehdas.
Päätössanoissaan Keski-Suomen ELY-keskuksen Pirkko Melville kiteytti iltapäivän opit kolmeen asiaan. TKI-toiminnan kehittämisessä tarvitsemme luovuutta ja uusia ajattelutapoja, luottamusta toisiimme ja yhteiseen aikaansaantiin sekä tekoja ja konkretiaa, joiden kautta saavutamme mitattavia tuloksia.