Kulunut hyvä jäätalvi olisi ollut Kallavedellä tyypillinen Suomen itsenäisyyden alkuaikoina (Pohjois-Savo)

Yhtä myöhään jäät lähtivät edellisen kerran Kallavedestä vuonna 1997.

Kevät on ollut tänä vuonna Suomessa viileä. Kallaveden jäätkin lähtivät vasta toukokuun jälkimmäisellä puoliskolla - ympäristöhallinnon havaintopaikalla Itkonniemellä 18. toukokuuta - paljon viime vuosia myöhemmin. 

Yhtä myöhäistä Kallaveden jäänlähtöä kuin keväällä 2017 pitää lähihistoriasta hakea yli 20 vuoden takaa, vuodelta 1997, jolloin jäät lähtivät vasta 20. toukokuuta. Ennen vuotta 1997 yhtä myöhäiset jäänlähdöt olivat vielä melko tavanomaisia. Kaiken kaikkiaan viimeisten 100 vuoden aikana vähintään yhtä myöhäinen jäänlähtöajankohta on ollut yhteensä 30 keväänä. Esimerkiksi Suomen itsenäistymisvuonna 1917 jäät lähtivät Kallavedestä vasta 27. toukokuuta, kyseisen vuoden helluntaina. 

- Pitkällä aikavälillä jäänlähtöpäivä on hitaasti aikaistunut. Selkeimmin muutos on nähtävillä nimenomaan viimeisen 20 vuoden aikana, jolloin keskimääräinen jäänlähtöpäivä on ollut 6. toukokuuta, kun taas esimerkiksi itsenäistymisen aikoihin 1907-1926 jäät lähtivät keskimäärin 14. toukokuuta, Pohjois-Savon ELY-keskuksen hydrolobiologi Antti Kanninen kertoo.  

Itsenäisyyden aikana jäänlähdössä on nähty toisaalta paljon vaihtelua ilmaston viileiden ja lämpimien jaksojen vaihtelun mukaisesti. Esimerkiksi 1920-luvun lämpökauteen ajoittuu viimeisen sadan vuoden ja Kallaveden koko mittaushistorian aikaisin jäänlähtöajankohta, 20. huhtikuuta 1921.  

Talvi 2016-2017 oli poikkeuksellisen hyvä jäätalvi

Jääpeitteisen ajan kokonaiskesto oli Kallavedellä Suomen itsenäistymisen aikoihin keskimäärin kuukautta pidempi kuin viime vuosina eli nykyään myös järven jäätymisen ajankohta on myöhentynyt. Samoin kuin jäänlähtöpäivässä, selkein muutos jääpeitteisen ajan kestossa on tapahtunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Koko yli 180-vuotisen havaintohistorian aikana jääpeitteisen ajan lyhentyminen on selvä.  

Talvi 2016-2017 oli jääpeitteen kestonkin suhteen viime vuosista poikkeava: pidempi jääpeitteinen kausi kuin menneenä talvena (164 vuorokautta) löytyy edellisen kerran talvelta 2002-2003. Tuolloin Kallavesi jäätyi varhain (16.11.2002) ja vapautui jäistä 14.5.2003 eli jääpeite kesti lähes täydet puoli vuotta. Täyteen puoleen vuoteen jääpeiteaika on viimeisen sadan vuoden aikana yltänyt vain kuudesti, viimeksi talvella 1973-1974.  

- Viimeisen kymmenen vuoden jaksolla jääpeitteen kesto on ollut keskimäärin 134 vuorokautta ja jaksoon on sisältynyt useita heikkoja jäävuosia. Havaintohistorian lyhin jääpeite löytyy kuitenkin jo kaukaa, talvelta 1929-1930, jolloin jää peitti Kallaveden vain niukasti yli kolme kuukautta, Kanninen selvittää.

Lämpenevä ilmasto muuttaa jääoloja Kallavedelläkin

Vuoteen 1961 asti ulottuvien Ilmatieteenlaitoksen säätilastojen mukaan Kuopiossa talven keskilämpötila on kohonnut hitaasti viimeisinä vuosikymmeninä. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa hitaasti myös Kallaveden jääoloihin.  Myös kesäaikaisessa pintaveden lämpötilassa on Kallavedellä hidas nouseva kehityssuunta. 

Kallaveden jäänlähtöpäivä, jääpeitteisen ajan kesto vuosina 1917-2017 sekä talven keskilämpötila Kuopiossa vuosina 1961-2017. Lineaarisista trendeistä Kuopion talven lämpötila ja jäänlähtöpäivä ovat tilastollisesti merkitseviä. Lämpötila-aineisto: Ilmatieteen laitos.

Tietolaatikko: Kallaveden jäähavainnot

•  Kallaveden jäätymistä ja jäänlähtöä on seurattu jo vuodesta 1834 eli yli 180 vuotta. Aikasarja on pisin kaikista Suomen järvistä. Vain Tornionjoesta löytyy vielä pidemmät jäätilastot.
• Ympäristöhallinnon tilastoimat Kallaveden jäähavainnot on vuodesta 1962 asti tehty Kuopion Itkonniemeltä. Tätä aiemmin havaintopaikka oli Päivärannassa Kallasiltojen läheisyydessä ja vahvimmat tilastoidut havainnot ovat Satamatoimiston kirjanpidosta. 
• Nykyisinkin Kuopion Satamatoimisto tekee omat jäähavaintonsa matkustajasatamasta. Näillä kahdella havaintopaikalla voi jäänlähdön tilastoidussa ajankohdassa olla eroa, koska jäänlähtö tilastoidaan tapahtuneeksi vasta kun kaikki jää koko havaintoalalta on sulanut. Keväällä 2017 Satamatoimisto ilmoitti jäänlähtöajaksi 17.5. klo 13.15, mutta ympäristöhallinnon tilastoihin kirjautui ajankohdaksi 18.5., koska 17.5. havainto oli tehty aamulla, jolloin jäätä vielä oli näkyvissä.   
• Kallaveden lisäksi Pohjois-Savossa on neljä muuta jäähavaintopaikkaa, joissa aikasarjat yltävät koko itsenäisyyden ajalle.  Nämä ovat Iisvedellä, Pielavedellä, Porovedellä ja Hankavedellä.
• Ympäristöhallinnon tilastot jäänlähdöstä ja pintaveden lämpötilaluotauksista löytyvät kaikkien kiinnostuneiden käyttöön Suomen ympäristökeskuksen maksuttomasta avoimen tiedon palvelusta http://www.syke.fi/avointieto -kohdasta Ympäristötietojärjestelmät (vaatii rekisteröitymisen) > Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta > Vesivarat > Hydrologiset havainnot.
• Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Kallaveteen on tarkasteltu laajemmin keväällä 2016 julkaistussa uutisessa.

Tämä tiedote avaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen tiedotesarjan, jossa kesän ja syksyn 2017 aikana kerrotaan Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden aikana tapahtuneista muutoksista Pohjois-Savon vesistöissä. Samalla tehdään tutuksi avointa ympäristötietoa.  
 

Lisätietoja: Pohjois-Savon ELY-keskuksen hydrolobiologi Antti Kanninen, p. 0295 026 801