Tiedotteet 2013

Kyrönjoen tulvapengerrysalueiden käytön optimointia on selvitetty diplomityössä (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus)

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on selvittänyt Kyrönjoen yläosan tulvapengerrysalueiden käytön optimointia kesä- ja syystulvatilanteissa. Kyrönjoen tulvapengerrysten avulla pengerrysalueilla olevat pellot suojataan tulvavedeltä normaaleissa tulvatilanteissa. Mikäli tulva on harvinaisempi kuin kerran 20 vuodessa toistuva, tulvavesiä päästetään pengerrysalueiden pelloille Ilmajoen taajaman ja alapuolisen jokilaakson asutusalueiden suojaamiseksi. Suurimmille tulvapengerrysalueille, Rintalalle ja Tieksille, voitaisiin tulva-aikana johtaa yhteensä jopa 40 miljoonaa kuutiota vettä, mikä on lähes neljä kertaa enemmän kuin Kyrkösjärven koko säännöstelytilavuus.

Diplomityöntekijä Jenni Lippo Oulun yliopistosta on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle tekemässään työssä selvittänyt miten pengerrysalueiden käytön aiheuttamia kokonaisvahinkoja voitaisiin vähentää. Tulvapengerrysalueiden käyttöönoton viivästyttäminen tulvatilanteessa johtaa rakennus- ja irtaimistovahinkoihin joen läheisyydessä sijaitsevilla asutusalueilla. Toisaalta tulvan tapahtuessa kasvukauden aikana tulvaveden päästäminen pengerrysalueille aiheuttaa satovahinkoja. Satovahinkojen aiheuttamat taloudelliset haitat voivat kasvaa merkittävästi suuremmiksi kuin rakennusvahingot. Rintalan ja Tieksin pengerrysalueilla on poikkeuksellisessa tulvatilanteessa veden alle mahdollisesti jäävää peltoa yli 3300 ha ja alueilla kasvavan sadon taloudellinen arvo voi vuodenajasta riippuen nousta yli 2,3 miljoonan euron.

Diplomityössä tehdyn tutkimuksen tulosten perusteella kasvukaudella tapahtuvan tulvan aikana tulvapengerrysalueiden käyttöönottoa olisi taloudellisesti järkevää viivästyttää siihen asti, että Kyrönjoen vedenpinta saavuttaa Nikkolan sillan mitta-asteikolla korkeustason N₄₃ +40,40 m. Nykyisen luvan mukaan tulvaveden johtaminen pengerrysalueille on aloitettava, kun vedenpinta saavuttaa kyseisellä paikalla tason N₄₃ +40,00 m. Ilmastonmuutoksen seurauksena rankkasateet sekä kesä- ja syystulvat mahdollisesti yleistyvät Kyrönjoen vesistöalueella, mikä myös luo paineita tulvapengerrysalueiden käytön kehittämiselle.

Vuoden 2014 alusta laki tulvavahinkojen korvaamisesta muuttuu siten, että valtio ei enää maksa korvauksia rakennuksille ja irtaimistolle tapahtuneista tulvavahingoista. Sen sijaan vakuutusyhtiöt tarjoavat tulvavahingot kattavia vakuutuksia. Useimmat vakuutusyhtiöt kuitenkin määrittelevät vahingonkorvauksiin oikeuttavaksi tulvaksi kerran 50 vuodessa tai harvemmin tapahtuvan tulvan, kun valtiolla korvausraja on ollut kerran 20 vuodessa toistuva tulva. Lipon mukaan tulvapengerrysalueiden käyttöönoton viivästyttäminen nykyisestä käytännöstä vaatisi muutamien Ilmajoella sijaitsevien rakennusten ja rakenteiden suojaamista pysyvillä tulvasuojelurakenteilla. Rakennusten pysyvä tulvasuojaus olisi järkevintä ulottaa vähintään kerran 50 vuodessa toistuvan tulvan tasolle.

Lisätietoja:

• Diplomityöntekijä Jenni Lippo, puh. 0295 028 017
• Vanhempi insinööri Sari Yli-Mannila, puh. 0295 027 962