- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2018
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Kyrönjoen varrelta kartoitetaan eroosioriskejä ja vieraslajeja (Pohjalaismaakunnat)
Kesä–elokuun aikana Kyrönjoen varrelta kartoitetaan eroosioriskejä sekä haitallisten tulokaslajien, jättiputken ja jättipalsamin, kasvupaikkoja ja levinneisyyttä. Kartoitus toteutetaan Kurikan, Ilmajoen ja Seinäjoen alueilla Pitkämön tekojärveltä Seinäjokeen asti. Kartoittajat liikkuvat jokea pitkin kanootilla.
Jättiputki ja jättipalsami ovat kookkaita kasveja, jotka leviävät tehokkaasti ja saattavat muodostaa suuriakin kasvustoja. Samalla ne valtaavat kasvupaikkoja kotoperäisiltä lajeilta. Molemmat ovat levinneet luontoon puutarhoista, joihin niitä on alun perin istutettu koristekasveiksi.
Jättiputki on vaarallinen myös ihmiselle. Jos kasvin nestettä päätyy iholle ja iho altistuu auringolle, on tiedossa kipeitä palovammoja. Jättiputken torjuntatöissä suojavarusteet ovat tarpeen. Lisätietoa jättiputken ja jättipalsamin torjunnasta löytyy esimerkiksi Vieraslajit kuriin -hankkeen nettisivuilta: www.ymparisto.fi/fi-FI/VIKURIhanke.
Kyrönjoen varrella eroosioriski on kohtuullisen suuri, sillä jokirannan pintamaalajit ovat pääsääntöisesti hienojakoista savea tai silttiä. Sortumien välttämiseksi on erityisen tärkeää, että joen rannalla kasvaisi maa-ainesta hyvin sitovia pensaita tai puita, kuten esimerkiksi pajua. Suurin osa eroosiosta tapahtuu keväällä sulamisvesien ja syyssateiden aikaan, ja jokiveden suurin eroosiovoima kohdistuu jyrkille rannoille sekä joen mutkien ulkokaariin.
Kyrönjoen eroosioriskien ja vieraslajien kartoitus on osa Kyrönjoki-yhteistyötä. Kartoituksen rahoitukseen osallistuvat Kyrönjokirahasto ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Kartoitustyötä ohjaavat Ilmajoen kunta ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Kartoituksia pyritään jatkamaan jokivarressa myös kesällä 2018.
Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:
- Eroosioriskit: Harjoittelija Juha Sihto, p. 0295 027 658, [email protected]
- Vieraslajit: Harjoittelija Laura Mattila, p. 0295 027 656, [email protected]
- Kyrönjokiyhteistyö: Ylitarkastaja Lotta Haldin, p. 0295 027 792, [email protected]
- Julkaisupäivä
- 14.6.2017