Alueellista tietoa

Uutiset 2022

Maatalouden neuvottelupäivillä 4.–5.6. keskusteltiin maatalouden vesien- ja ympäristönsuojelusta (Keski-Suomi)

Maatalouden neuvottelupäivien osallistujat tutustumassa Vaissin tilan kosteikkoon.

Maatalouden neuvottelupäivillä päästiin tutustumaan muun muassa Vaissin tilan kosteikkoon.

Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Ympäristöministeriön järjestämät Maatalouden vesiensuojelun ja ympäristönsuojelun neuvottelupäivät pidettiin 4.–5.6. Keski-Suomessa. Tapahtuman pääteemoina olivat ilmastonmuutos ja kiertotalous sekä maatalouden vesienhallinta muuttuvassa ilmastossa. Teemoista keskusteltiin ensimmäisen tapahtumapäivän hybridiseminaarissa ja toisena päivänä maastossa Keuruulla. Neuvottelupäiville osallistui yhteensä yli 100 aluehallintovirastojen, ELY-keskusten ja kuntien ympäristöviranomaista.

Maataloudessa voidaan toteuttaa monenlaisia ympäristönsuojelutoimia

Kaksipäiväisen tapahtuman aikana maatalouden ympäristönsuojelua tarkasteltiin laajasti erilaisista näkökulmista. Maanviljelijöiden mietteitä asiasta kuultiin niin seminaaripäivänä kuin maastopäivänäkin. Seminaaripäivän maanviljelijän puheenvuoron pitänyt Jari Valkola HRV Farm Oy:stä korosti viljelijöiden tahtotilaa tilojen toiminnan kehittämisessä: ”Maatilat halutaan lähtökohtaisesti jättää jatkajille aina paremmassa kunnossa kuin itse aloittaessa – myös ympäristön näkökulmasta”. Kestävyys- ja ympäristöajattelu voi ilmetä niin peltoviljelyssä, eläintuotannossa kuin varastoinnissakin. Esimerkiksi peltojen lannoituksessa tiedon kerääminen ja seuranta on tärkeää, jotta toiminta vastaa mahdollisimman hyvin kasvien tarpeita. Toisaalta pienilläkin teoilla on merkitystä, sillä esimerkiksi rehusiilojen huolellisella peittämisellä voidaan minimoida pilaantuvan rehun määrä.

Osallistujat saivat kuulla ympäristöä kunnioittavasta viljelystä myös maastopäivänä Taatilan maatilan vierailulla. Taatilan tilalla viljellään muun muassa erilaisia kaaleja, tunnelimansikkaa ja avomaankurkkua. Tilan yrittäjäpariskunnalle Niko Jokiselle ja Saara Kässi-Jokiselle ympäristön kunnioittaminen on tärkeää: ”Vihannesviljelyssämme ei käytetä ollenkaan kemiallista torjuntaa. Pyrimme torjumaan rikkakasveja harauksen ja kitkennän avulla, kun taas tuholaiset pidämme poissa kasvuston harsotuksella”.

Maataloudella onkin keskeinen rooli myös ruokajärjestelmän kestävyyssiirtymässä. Seminaaripäivänä aiheesta puhunut Irene Kuhmonen korosti maatalouden mahdollisuuksia: ”Maatalous on yksi harvoja toimialoja, joilla on potentiaalia tuottaa myös ympäristöhyötyjä, ei pelkästään haittoja”. Kuhmosen mukaan maatilan kehittämispyrkimykset ja ympäristöorientaatio kulkevat usein käsi kädessä. Maatalouteen elinkeinona sitoutuneet viljelijät pyrkivät kehittämään tilaansa kokonaisvaltaisesti. Tällöin mahdollisuudet kestävämmän järjestelmän rakentamiseen ovat hyvät.

Uudet innovaatiot luovat mahdollisuuksia myös maatalouteen. Esimerkiksi teknologian rooli tilojen toiminnan kehittämisessä ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa kasvaa jatkuvasti. Jyväskylän ammattikorkeakoulun biotalousinstituutin Hannu Haapala valotti seminaariväelle älymaataloutta. Älymaatalous hyödyntää uutta teknologiaa ja sen tavoitteena on saavuttaa parempaa kannattavuutta ja tuottavuutta niin, että myös resurssi-, ympäristö- ja ilmastoviisaat tavoitteet täyttyvät. Esimerkiksi automatisoitu peltonavigointi voi säästää niin ympäristöä kuin kuljettajaakin.

Kestävän toimintatavan mahdollistamisessa tarvitaan usein yhteistä kehittämistyötä. Esimerkiksi maatalousmuovijätettä syntyy Suomessa runsaasti, mutta sen kierrättäminen ja kerääminen on ollut vähäistä ja haastavaa. MuKi-hankkeella, eli Maatilojen muovit kiertoon -hankkeella, onkin pyritty edistämään muovijätteen lajittelua, pakkaamista, varastointia ja käsittelyä. Kestävän maatalousmuovien kierrättämisketjun tulisi ottaa huomioon ekologisen, taloudellisen ja inhimillisen näkökulman kaikkien toimijoiden osalta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Aija Hytönen painottaakin yhteistyötä kierrättämisketjun rakentamisessa: ”On tärkeää, että emme syyllistä tai jätä viljelijää yksin paisuvan muoviongelman kanssa”.

Yhteistyötä pyritäänkin rakentamaan monella tasolla - esimerkiksi ELY-keskusten valtakunnallisessa ilmastoyksikössä, joka toimii paikallisen ja alueellisen ilmastotyön tukena. Yksikkö tarjoaa tukea alueellisille ja paikallisille toimijoille, kuten maakuntien liitoille, kunnille, paikallisille yhdistyksille ja yrityksille. Ilmastoyksikkö toimii pääasiallisesti verkostotoiminnan kautta tarjoten muun muassa hyvien käytäntöjen jakamista, osaamisen kehittämistä ja kumppanuuksia.

Vesienhallinta on hyödyksi sekä ympäristölle että maataloudelle

Toinen neuvottelupäivien pääteemoista oli vesienhallinta ja -suojelu. Vesienhallinnalla tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on muuttaa veden liikettä ja vaikuttaa sen laatuun. Tapahtumassa keskusteltiin erityisesti valuma-aluelähtöisestä vesienhallinnasta. Valuma-alueella viitataan alueeseen, jolta vettä kerääntyy vesistöön. Kaikki valuma-alueella tapahtuva toiminta, kuten maatalous, vaikuttaa jollain tapaa vesistöihin, sillä vesi kerää ja huuhtoo ravinteita ja maa-ainesta liikkuessaan. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Markus Saaren mukaan valuma-aluesuunnittelu ja valuma-aluelähtöinen vesienhallinta on parhaimmillaan monitavoitteista ja eri toimijoiden tarpeet huomioivaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden ja veden riittävyyden ottamista huomioon.

Neuvottelupäivien maastopäivään osallistuneet pääsivät tutustumaan kahteen vesienhoitokohteeseen: Vaissin tilalla sijaitsevaan kosteikkoon ja Kupanjoen virtavesikunnostuskohteeseen. Vaissin tilalla sijaitseva Toivonlammen kosteikko on toteutettu vuonna 2023. Nykyisin suuri osa Vaissin tilan peltojen valumavesistä ja ravinteista ohjataan kosteikkoon, jolloin ne eivät enää valu alueen vesistöihin. Kosteikkojen avulla voidaan vesienhallinnan lisäksi myös lisätä luonnon monimuotoisuutta. Vaissin tilan kosteikkoprojekti ja siinä avustanut Keurus-hanke ovat kasvattaneet innostusta kosteikkoihin myös lähialueen tiloilla.

Neuvottelupäivien päätteeksi pysähdyttiin vielä Kupanjoen virtavesikunnostuskohteessa. Vuosikymmenten takainen uittotoiminta oli vaurioittanut joen koskiosuuksia, joita kunnostettiin vuosien 2018–2020 aikana. Koskipaikkoja pyrittiin palauttamaan luonnontilaisemmiksi muun muassa kivettämällä pohjia ja lisäämällä uomien syvyys- ja leveysvaihtelua. Toimenpiteillä on pyritty edesauttamaan vesieliöstön kuten taimenen ja ravun selviytymistä alueella.