Paljon onnea Tampereen Rantatunneli!

Suomen pisimmässä maantietunnelissa on huristeltu jo kahdeksan vuotta, sillä Tampereen Rantatunneli avattiin liikenteelle 15.11.2016.

Rantatunnelissa on Tammerkosken ali menevällä kohdalla Tuula Lehtisen teos "Tammerkoski". Kuva: Eeva Osa

Rantatunnelin rakentaminen alkoi syksyllä 2013 ja tunnelilouhinta päättyi kesäkuussa 2015. Tunnelin teknisten järjestelmien testaus alkoi keväällä 2016, jonka jälkeen tunneli päästiin avaamaan liikenteelle 15.11.2016. Liikenteelleoton jälkeen rakennettiin vielä Naistenlahden eritasoliittymän pohjoisosan rampit ja katuyhteydet sekä tehtiin viherrakennus- ja muut viimeistelytyöt, jotka valmistuivat vuoden 2017 marraskuun loppuun mennessä. Rantatunnelin räjäytyskiviä on käytetty Ranta-Tampellassa sijaitsevan Massunlastenpuiston rantapenkereissä. Myös muussa maisemoinnissa on hyödynnetty rantatunnelin tunnelista kaivettua louhetta.

Tunnelissa on paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia sekä taidetta. Keskellä tunnelia sukelletaan kirjaimellisesti veden alle, sillä ajokaistat kulkevat Tammerkosken ali. Kosken alittava kohta on valaistu turkooseilla valoilla valoteoksella ”Tammerkoski”, jonka on suunnitellut Tuula Lehtinen. Tunnelista löytyy muutakin taidetta, kuten molemmissa päissä sijaitsevat ilmanvaihtopiiput: punakeltainen ”Tuli” ja sinivalkoinen ”Sade”. Piippujen teokset on suunnitellut Jan-Erik Andersson.

Parantunutta turvallisuutta ja tehostettua valvontaa

Rantatunnelista kulkee vuorokaudessa keskimäärin lähes 40 000 ajoneuvoa. Se on parantanut selvästi valtatie 12:n liikenneturvallisuutta aiempaan verrattuna. Tunnelia edeltävästä ajasta onnettomuusmäärät alueella ovat vähentyneet lähes 50 prosentilla.

Ilmanvaihtopiipun taideteos "Tuli", suunnittelija Jan-Erik Andersson. Kuva Eeva Osa

Aiemmin ongelmana oli tunnelin sulkemiset ruuhkautumisien vuoksi. Paasikiventielle Vaitinaron liittymään rakennetun kolmannen kaistan rakentamisen jälkeen Rantatunnelia ei ole tarvinnut sulkea ruuhkan takia kertaakaan. Liittymän toimivuus on parantunut ja tunneliin pääsyä ei ole tarvinnut rajoittaa. 
Rantatunnelin ylinopeuksia pyritään hillitsemään automaattisella liikenneturvallisuusvalvonnalla. Tunnelin suuaukoilla on neljä kameravalvontapistettä, joiden tavoitteena on vähentää toistuvia korkeita ylinopeuksia. Tarkkoja kamerakuvia voidaan käyttää myös muuhun liikenneturvallisuusvalvontaan kuin nopeusvalvontaan, kuten matkapuhelimen käyttöä ajon aikana ja turvavyön käyttöä.

Tunnelin huoltajat ja työnjohto päivystävät teknisten vikojen varalta jatkuvasti. Myös Tampereen tieliikennekeskuksessa ollaan valppaana 24 tuntia vuorokaudessa.  Siellä näytöiltä havaitaan, jos tunnelissa on pysähtyneitä ajoneuvoja tai jotain sinne kuulumatonta, kuten sähköpotkulautoja.
Huoltotöitä täytyy tehdä säännöllisesti, sillä hienojakoinen pöly tunkeutuu teknisten laitteiden sisään. Pirkanmaan ELY-keskus tilaa tunnelin pesun ja puhdistuksen vähintään puolivuosittain, jolloin tunneli pestään, huolletaan, testataan sekä tarkistetaan sen teknisiä järjestelmiä ja laitteita. Myös tunnelin verhousrakenne ja kaivot tarkastetaan sekä tarvittaessa puhdistetaan. Suljetun tunneliputken liikenne ohjataan huoltotyön ajaksi katuverkon kautta kulkevalle opastetulle varareitille.

• Tunnelin kokonaispituus on vajaat 2,4 kilometriä, mikä tekee siitä Suomen pisimmän maantietunnelin.
• Liikennetunneleita on kaksi, niissä molemmissa on yksisuuntainen liikenne.
• Nopeusrajoitus tunneleissa on 60 km/h.
• Jalankulkuja ja pyöräily ovat kiellettyjä.

Lisätietoja

Veli-Pekka Pelttari
projektipäällikkö

Pirkanmaan ELY-keskus
[email protected]
P. +358 2950 22821