Satakuntalaisen parsanviljelyn kehitystyö tuottaa herkullista satoa
Suomalaiset herkuttelevat keväällä ja alkukesästä tuoreella parsalla, jota tuodaan pääasiassa ulkomailta. Parsa kuitenkin menestyy viljelykasvina myös Suomen kasvuolosuhteissa, ja viljelijöiden kiinnostus sen kasvattamista kohtaan onkin viime vuosina lisääntynyt. Pyhäjärvi-instituutin Parsan viljelyn ja toimitusketjun kehittäminen Satakunnassa -hanke on vuodesta 2022 saakka lisännyt kotimaisen parsantuotannon viljely- ja toimitusketjuosaamista sekä kuluttajien tietoutta paikallisesti kasvatetun parsan laadukkuudesta.
Lajikekokeilulla etsitään pohjoisissa olosuhteissa menestyviä lajikkeita
Yksi hankkeen tavoitteista on ollut selvittää satakuntalaisiin olosuhteisiin parhaiten soveltuvia vihreän parsantuotannon lajikkeita. Tämä prosessi vaatii aikaa, sillä parsa alkaa tuottaa satoa vasta kolmantena tai neljäntenä vuotena istutuksesta. Parsan viljely ei ole muutenkaan hätäisen hommaa. Kasvin leikkuu tulee lopettaa hyvissä ajoin, jotta se ehtii yhteyttämään ja keräämään energiaa seuraavaa vuotta varten. Parsa kerää ravinteet juurakkoon ja varsinainen syötävä osio on edellisen kasvukauden voimin kasvatettu verso. Satokausi on lyhyt ja viljelyyn pitää sitoa paljon pääomaa, ennen kuin se alkaa tuottaa. Kova työ kuitenkin palkitsee, sillä parsan arvo hehtaarilta on eri luokkaa kuin viljoilla tai puitavilla kasveilla.
- Olemme tehneet aika ison mittakaavan lajike- ja istutustiheyskokeita yhteistyössä paikallisten viljelijöiden kanssa. Varsinaista satoa ei ole vielä saatu, mutta jo nyt on nähtävissä huomattavia eroja eri lajikkeiden kasvutavassa. Hanke on myös sitoutunut seuraamaan kasvatuskokeiden tuloksia ja raportoimaan niistä hankkeen päättymisen jälkeenkin, Sauli Jaakkola Pyhäjärvi-instituutista kertoo.
Parsaa koepellolla. Monelle tulee yllätyksenä, että parsa kasvaa pensasmaiseksi ja syötävä osa on itse asiassa kasvin verso.
Kotimaisen parsan valttikortteja ovat tuoreus ja erinomainen maku
Kotimaisen parsan sesonki on vain noin kuukauden mittainen kestäen toukokuun loppupuolelta kesäkuun loppuun. Yksi hankkeen tavoitteista on ollut nostaa kotimaisen parsan tunnettuutta ja sesonkitietoisuutta kuluttajien keskuudessa.
- Olemme tehneet hedelmällistä yhteistyötä Satakunta lautasella -hankkeen kanssa. Kyseisen hankkeen puitteissa Pyhäjärvi-instituutti on järjestänyt maistatustilaisuuksia kaupoissa keväällä 2022 ja 2023. Olemme tavoittaneet näin suoraan noin 1500 ihmistä vuosittain. Tänä keväänä maistatukset järjestettiin instituutin Alkutuotannon kasvu – ja vastuullisohjelman puitteissa. Parsan viljelyn ja toimitusketjun kehittäminen Satakunnassa -hankkeen aikana on järjestetty myös pellonpiennarpäivä ja tulossa on vielä loppuseminaari, Jaakkola toteaa.
Uudenlaisessa pakkauksessa parsa säilyy huippulaatuisena
Valtaosa kotimaisesta parsasta myydään kuluttajille suoraan sitä tuottavilta tiloilta, jolloin toimitusketju on lyhyt ja tuotteen laatu on erinomainen. Hankkeen puitteissa on kehitetty parsan kauppakunnostusta, pakkaamista ja toimitusketjua niin, että myös kaupasta ostettu tuote erottuisi laatunsa puolesta ulkomaisesta tarjonnasta.
- Pyhäjärvi-instituutin, viljelijöiden ja Storan Enson yhteistyön tuloksena hankkeessa on kehitetty uudenlainen pakkaus, jossa parsa pysyy tuoreena ja laadukkaana koko toimitusketjun ajan. Kehitystyön pohjana toimi Stora Enson lohilaatikko, joka on vesitiivis ja johon lisättiin tilanjakajat pitämään parsa pystyasennossa, Jaakkola kertoo.
Parsa menee hyvin kaupaksi ja satakuntalaisen parsan tuotantomäärät ovat pikkuhiljaa lisääntyneet viljelyalan lisääntymisen myötä. Viljelyalan kasvun on suotavaa tapahtua kysyntälähtöisesti tasapainoisella vauhdilla.
Lue lisää Parsan viljelyn ja toimitusketjun kehittäminen Satakunnassa -hankkeesta.
Parsan viljelyn ja toimitusketjun kehittäminen Satakunnassa -hanke
Toteutusaika: 1.3.2022–31.12. 2024
Rahoitus: Satakunnan ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle EU:n maaseuturahoituksen tuen.