Suojavyöhykkeiden määrä kolminkertaistui Uudellamaalla (Uudenmaan ELY-keskus)
Yli 4 000 hehtaaria Uudenmaan vesistöjen ja valtaojien varsien sekä pohjavesialueiden pelloista on lähivuodet pysyvästi kasvipeitteisiä. Suojavyöhykkeiden määrä kolminkertaistui viime vuonna.
Suojavyöhykkeitä perusti viime vuonna noin 600 viljelijää yhteensä 2 000 peltolohkolle. ELY-keskuksen arvion mukaan keskeisimmät syyt suosioon oli aiempaa kevyempi hakumenettely ja korotettu tukitaso.
Suojavyöhykkeiden tarkoitus on vähentää pelloilta vesistöihin kulkeutuvien ravinteiden, kiintoaineen ja torjunta-aineiden määrää. Ne vähentävät eroosiota kaltevilta tai tulvan alle jääviltä rantapelloilta.
Vuoden 2015 vyöhykkeistä noin 30 % sijaitsi lohkolla, jolle on merkitty suositus. Kuitenkin vain 10 % suosituksista toteutui. Suojavyöhykkeet voivat olla tarpeellisia myös muilla kuin suositelluilla rantapelloilla. Vyöhykkeitä on perustettu runsaasti myös pohjavesialueille ja tulvaherkille pelloille. Tarvetta uusille suojavyöhykkeille on kuitenkin edelleen runsaasti, mutta ympäristökorvaukseen tehtyjen muutosten mukaan uusia suojavyöhykkeitä ei voi perustaa vuonna 2016.
Luhta-, Lepsämän- ja Keravanjoen valuma-alueille suositellaan yli 100 km suojavyöhykkeitä
Luhtajoen, Lepsämänjoen ja Keravanjoen valuma-aluille on valmistunut suunnitelma, jonka tarkoitus on kannustaa viljelijöitä perustamaan suojavyöhykkeitä tarpeellisimpiin kohteisiin rantapelloille. Yleissuunnitelmassa hyödynnettiin uutta paikkatietoaineistoa, jonka avulla pystyttiin kartoittamaan kaltevat peltolohkot. Noin neljäsosa alueen viljelijöiden viime vuonna perustamista suojavyöhykkeistä sijaitsee suunnitelman mukaisilla peltolohkoilla tai pohjavesialueella.
Maatalousalueiden yleissuunnitelmat ovat kannustaneet uusmaalaisia viljelijöitä ympäristönhoitoon 20 vuotta. Yleissuunnitelmia on tehty noin 40 kpl ja ne kattavat jo suuren osan Uuttamaata. Suurin osa on suojavyöhykesuunnitelmia. Luonnon ja maiseman monimuotoisuutta sekä kosteikkojen perustamista edistävien suunnitelmien laadinta alkoi 2000-luvulla.
Yleissuunnittelua on tehty yhteistyössä viljelijöiden ja muiden tahojen kanssa. Suunnittelukohteilla on järjestetty viljelijätilaisuuksia ja viime vuosina viljelijät ovat myös saaneet postitse valmiin yleissuunnitelman.
Suunnitelmat on tehty pääosin maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella. Uudenmaan kunnat ovat osallistuneet rahoitukseen ja suunnitelmia on tehty myös erillisellä hankerahoituksella.
Lisätietoa:
- Irmeli Ahtela, Uudenmaan ELY-keskus, [email protected], p. 040 517 3412
- Esme Manns, Uudenmaan ELY-keskus, [email protected], p. 050 437 0063
- Jaakko Holsti, MTK-Uusimaa, [email protected], p. 0400 871 633
- Bjarne Westerlund, SLC Nyland, [email protected], p. 040 503 7188
Lue lisää:
- Maatalouden vesiensuojelu Uudellamaalla, sisältää mm. kartan suojavyöhykesuosituksista (ymparisto.fi)
- Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Luhtajoen, Lepsämänjoen ja Keravanjoen valuma-alueilla (doria.fi)
Kuva: ©maaseutuverkosto, Martina Motzbäuchel
Suojavyöhykkeet:
- Voi perustaa peltolohkoille, jotka sijaitsevat Natura-alueella, pohjavesialueella, vesistöjen tai valtaojien varsilla tai jotka rajautuvat ympäristösopimuksella hoidettavaan kosteikkoon
- Suojavyöhyke on yli kolme metriä leveä ja sillä on oltava monivuotinen, lannoittamaton ja kasvinsuojeluaineilla käsittelemätön nurmi
- Heinä niitetään vuosittain kasvukauden aikana ja korjataan pois
- Voi hoitaa myös laiduntamalla
- Toimenpiteen korvaus Uudellamaalla on 500 €/ha/vuosi
- Vuonna 2015 perustetuilla vyöhykkeillä on viiden vuoden säilyttämisvelvoite
- Ympäristökorvaukseen tehtyjen muutosten mukaan uusia suojavyöhykkeitä ei voi perustaa vuonna 2016
Lähteet: Hakuopas 2016 ja maaseutuviraston ennakkotiedot vuoden 2016 tilanteesta (mavi.fi)