Tiedotteet 2015

Suomalais-norjalainen rajavesistökomissio korostaa kalatutkimuksen merkitystä Tenojoen vesistöalueella (Lapin ELY-keskus)

Suomalais-norjalainen rajavesistökomissio pitää erittäin tärkeänä suojella Tenojoen ja Näätämöjoen monimuotoisia lohikantoja. Pohjois-Atlantin loheen kohdistuvaa tutkimusta tulee jatkaa ja vahvistaa. On myös erittäin tärkeää, että tutkimusta toteutetaan Tenojokilaaksosta käsin. Komissio suosittelee, että alueella tulee säilyttää riittävä osaaminen lohikantojen seurantaan ja tutkimukseen liittyen myös tulevaisuudessa. Luotettavaa tietoa lohikantojen tilasta tarvitaan muun muassa Tenojoen kalastuksen säätelyä koskevien päätösten pohjaksi. Uhkana lohikantojen säilymisen kannalta ovat etenkin Gyrodactylus salaris –lohiloisen leviäminen alueelle sekä joihinkin lohikantoihin kohdistuva liiallinen kalastus. Myös Norjan rannikolla tapahtuvalla kassikasvatuksella on haitallisia vaikutuksia luonnonlohikantoihin. Inarijärven säännöstelyssä tulee lähivuosien aikana varautua ilmastonmuutokseen joustavan säännöstelykäytännön avulla.

Suomalais-norjalainen rajavesistökomissio piti vuosittaisen kokouksensa Karasjoella Norjassa kesäkuun alussa. Kokouksessa käsiteltiin ajankohtaisia Tenojoen, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesistöalueita koskevia asioita. Komissio antoi kokouksessa yhteensä viisi suositusta, joista kolme liittyy pohjoisten luonnonlohikantojen suojeluun ja niihin kohdistuvien uhkien vähentämiseen.

Lohiloinen Gyrodactylus salaris muodostaa vakavan uhan Barentsinmereen laskevien vesistöjen lohikannoille. Gyrodactylus salariksen aiheuttamalla tartunnalla olisi mittavat ekologiset ja yhteiskunnalliset seuraukset Tenon, Näätämön ja Uutuanjoen vesistöille ja alueiden saamelaiskulttuurille. Tartunnan leviämisen estäminen on asetettava etusijalle johtuen mahdollisen tartunnan laajamittaisista vaikutuksista yhteiskuntaan, kulttuuriin ja ympäristöön. Suomalais-norjalainen rajavesistökomissio painottaa jo aloitetun ja vesistöjen eri käyttäjäryhmille suunnatun tiedotustyön laajentamista ja vahvistamista. Komissio pitää tarpeellisena sitä, että Suomen ja Norjan vastuulliset viranomaiset tiivistävät yhteistyötään ja sovittavat yhteen ennaltaehkäiseviä toimiaan Tenolla, Näätämöllä ja Uutuanjoella.

Norjan rannikolla sijaitsevilta kalankasvatuslaitoksilta karanneet kalat ja niistä leviävät lohitäit ovat suuri uhka luonnonlohikannoille. Suomalais-norjalainen rajavesistökomissio pyytää viranomaisia tekemään tarvittavia toimia, jotta kalankasvatusteollisuus ratkaisee erityisesti lohitäihin ja kalankasvatuslaitoksista karanneisiin kaloihin liittyvät haasteet. Rajavesistökomission mielestä luvanvaraisen biomassan kasvattamista kalankasvatuksessa ei tule jatkaa ennen kuin elinkeinon ympäristölle aiheuttamat haasteet on saatu hallintaan. Suomalais-norjalainen rajavesistökomissio suosittelee, että Norjan viranomaiset mahdollistaisivat ympäristöystävällisimpien suljettujen laitosten kehittämisen erilaisin ohjauskeinoin.

Inarijärvellä varauduttava ilmastonmuutokseen

Nykyisten tutkimusten mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset Paatsjoen vesistöalueella tulevat näkymään muun muassa talvikauden lyhentymisenä, alkutalven kasvavina virtaamina ja kevättulvan aikaistumisena. Mikäli Inarijärven säännöstelyä koskevan valtiosopimuksen mukainen vedenkorkeuden kevätalenema pyritään saavuttamaan poikkeuksellisen lämpimänä talvena, johtavat talvi-aikaiset sulamiset sekä tulovirtaamien kasvu tarpeeseen juoksuttaa vettä Paatsjoen ylimpien voimalaitosten energiaa tuottavien koneistojen ohi. Samalla kevättulvien pienentymisen seurauksena ei kesäaikaista tavoitekorkeutta useinkaan saavuteta, vaan Inarijärven vedenpinta tulee jäämään mm. rantojen käytön ja virkistyskäytön kannalta haitallisen alhaiselle korkeudelle.

Suomalais-norjalainen rajavesistökomissio suosittelee, että Suomen, Norjan ja Venäjän säännöstelyvaltuutetut varautuvat Inarijärven säännöstelyssä lähivuosien aikana ilmastonmuutokseen mahdollistamalla joustavan säännöstelykäytännön, jossa nykyistä kevätalenemaa on mahdollista korottaa. Joustavalla säännöstelykäytännöllä vähennettäisiin talviaikaisia ohijuoksutuksia Paatsjoen voimalaitoksilla ja helpotettaisiin alkukesän tavoitekorkeuden saavuttamista Inarijärvellä lisäämättä kuitenkaan tulvariskiä. Joustavan säännöstelykäytännön vaikutusten Inarijärven ekologiseen tilaan arvioidaan olevan positiivisia, koska vedenkorkeuden talvialenema ja sitä kautta jäätyvän tai jäänpainaman vyöhykkeen osuus rantavyöhykkeestä pienenee. Havaintojen mukaan tämä parantaa säännöstellyissä järvissä rantavyöhykkeen pohjaeläimistön ja vesikasvillisuuden tilaa.  Tällä voi olla positiivisia vaikutuksia myös syyskutuisten kalojen kuten nieriän mädin säilymisen kannalta.

Lisätietoja:

Johtaja Timo Jokelainen

p. 0295 037 339