Tiedotteet 2013

Varsinais-Suomi on perinteisesti kuulunut taloudellisiin menestyjäalueisiin Suomessa. Tilanne näyttää muuttuneen vuosien 2006- 2008 huipun jälkeen. Alueen talous sakkasi poikkeuksellisen syvälle, kun BKT per henkilö supistui 17 %:lla parissa vuodessa. Tämä perustui suurelta osin kahden perinteisesti vahvan klusterin toiminnan romahdukseen, eli mittavan matkapuhelintuotannon asteittaiseen loppumiseen Salossa sekä meriteollisuuden tilauskirjan dramaattiseen ohentumiseen. Tuotannon määrä on jämähtänyt maan keskimääräistä alemmalle tasolle ja työllistenkin määrän kasvu on jäänyt niukaksi. ETLAn alue-ennusteen mukaan tämä asetelma ei ole muuttumassa lähivuosina.

Yritysten näkymät vaihtelevat ja kehitys alueella eriytynyt

Varsinais-Suomen suhdannekuva on hyvin lähellä koko maan keskimääräistä tasoa. Teollisuuden ja rakentamisen suhdannetilanne on alueella edelleen heikko ja näkymät ovat jopa heikentyneet kesän aikana. Tilauskannat ovat keskimääräistä pienempiä ja investoinnit alhaisella tasolla. Henkilöstömäärän arvioidaan edelleen vähenevän syksyn aikana kaikilla päätoimialoilla. Erityisesti pitkään kasvussa ollut kaupan ala on vähentänyt henkilöstön määrää kulutuskysynnän vähetessä. Kuntien taloudellisen tilanteen kiristyminen heijastuu mittavina lomautuksina ja henkilöstön vähentämisuhkana.

PK-yrityksissä tilanne on parempi, minkä lisäksi on joitakin vakaampia sektoreita, joihin nykyinen investointilama ei juuri vaikuta, kuten matkailu, elintarvikkeet, lääkkeet, tietotekniset palvelut, suunnittelu- ja konsultointipalvelut sekä monet teollisuuden palvelut. Teknologiateollisuudessa toimialojen kehitys ei ole kovin yhtenäistä, vaan elektroniikan negatiivinen kehitys eroaa selvästi muusta teknologiateollisuudesta. Meriteollisuudelle merkityksellisen STX Turun telakan tilauskanta ei nykyisellään takaa alalle tasaista työllisyyttä, vaan verkoston alihankintayritykset joutuvat hankkimaan tilauksia muilta sektoreilta.

Talouden rakennemuutos on kääntänyt muutosta eri suuntiin Varsinais-Suomen seutukunnissa. Haastavin tilanne on Salon seudulla, jossa Nokia-klusterin romahtaminen on mittakaavaltaan poikkeuksellinen. Turun seutua leimaa suurten teollisuusyritysten rakennemuutos, joka osittain jatkuu vieläkin. Seudun pk-sektorissa on kuitenkin paljon positiivista virettä, mikä ei nouse otsikoihin. Turunmaan tilanne on kaksijakoinen: Kemiönsaarella toivutaan verkkaisesti FNSteelin konkurssista ja Paraisilla vallitsee varovaisen odottava tilanne. Loimaan seudulla yrityskentässä on edelleen positiivinen vire, erityisesti alueen metalliyrityksissä ja kaupan alalla. Seuduista positiivisinta kehitys on edelleen Vakka-Suomessa, jonne on syntymässä lyhyellä aikavälillä joitakin satoja uusia teollisia ja välillisesti huomattava määrä palvelualojen työpaikkoja. Kuitenkaan edes Vakka-Suomen kuntasektorilla ei ole vältytty henkilöstön vähentämistarpeelta.

Työllisyystilanne hyvin haasteellinen

Taantuman ja rakennemuutoksen myötä Varsinais-Suomessa ovat teolliset työpaikat vähentyneet huippuluvuista viidenneksellä ja supistuminen uhkaa jatkua edelleen. Palvelusektorin työllisyysmuutokset ovat viime vuosina Varsinais-Suomessakin jossain määrin kompensoineet teollisuudessa koettuja menetyksiä, mutta palveluissakaan lähikuukausien näkymät eivät ole lupaavat.

Epävarmojen kansainvälisen suhdanteiden myötä työllisten määrä on hiipunut vuoden 2013 kuluessa myös Varsinais-Suomessa. Kesällä 2013 työttömien määrä oli alueella korkeampi kuin koskaan 2000-luvulla. Alla kartta työttömyysasteesta Varsinais-Suomen kunnissa heinäkuun lopussa.
 

Näillä näkymin työttömyyden kasvu uhkaa jatkua kevääseen 2014 saakka. Nykyoloissakin nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen on hyvin haasteellista. Uhkana on myös maahanmuuttajien työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvun jatkuminen talouden hitaan kasvun oloissa. Voidaankin sanoa, että onneksi elämme suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen aikaa, jolloin eläköityminen luo imua työmarkkinoille.

Raportti on ladattavissa ELY-keskuksen sivuilta (erillisraportti Varsinais-Suomi) ja koko maan alueet osoitteessa www.temtoimialapalvelu.fi

Lisätietoja

Erikoissuunnittelija Petri Pihlavisto
Varsinais-Suomen ELY-keskus
puh. 0295 022 644, etunimi.sukunimi@ely-keskus