- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2018
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Alueellista tietoa
Tieverkolla luvassa pääosin normaali kelirikkokevät
Suomessa päästäneen pääosin tieverkon osalta keskimäärin normaalilla kelirikolla ja Kaakkois-Suomessa normaalia helpommalla, kun puolestaan Pohjois-Suomessa kelirikon ennakoidaan olevan vaikeampi. Liikennehaittoja on silti odotettavissa haitallisen routimisen vuoksi. Kuluneen talven jäätilanne on ollut keskimääräistä vaikeampi, mutta saaristoliikenteessä lossi- ja yhteysalusliikenteelle on odotettavissa vain vähäisiä haittoja.
Tiestön kelirikkokeväästä ennustetaan lähes koko valtakunnan tasolla normaalia, mutta Pohjois-Suomessa rannikkoalueiden ulkopuolella kelirikko voi olla vaikeampi. Kaakkois-Suomessa ja osin keskisessä Suomessa voidaan sen sijaan päästä normaaliakin helpommalla kelirikolla. Paikallisesti kelirikon suhteen voi olla kuitenkin isojakin eroja, ja kelirikon lopullinen vaikeusaste riippuu vielä paljolti kevään säistä. Esimerkiksi kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset voivat helpottaa tilannetta.
Helmikuun vesisateet aiheuttivat päällystevaurioita lähes koko maassa. Erityisesti eteläisessä Suomessa reikiintymistä voi näkyä enemmänkin. Reikiintymisongelmia voidaan vielä nähdä kevään aikana ympäri maata, jos haasteellisia kelejä esiintyy lisää. Päällysteiden kannalta olisi oivallista, että lumi ja jää sulavat tasaisesti vähitellen.
Sorateiden painorajoituksia ennakoidaan keskitasoisiksi
Sorateillä esiintynee pintakelirikon lisäksi runkokelirikkoa, joka voi aiheuttaa haasteita erityisesti raskaalle liikenteelle. Tästä syystä raskaat kuljetukset kannattaa ajoittaa joko kelirikkoa edeltävään tai sen jälkeiseen aikaan.
Tiestölle joudutaan asettamaan joka vuosi painorajoituksia kelirikon takia. Tänä vuonna on valtakunnallisesti odotettavissa menneisiin vuosiin verrattuna keskitason rajoitukset, noin 1300–1700 kilometriä painorajoitettua tietä.
Lossi- ja yhteysalusliikenteelle tiedossa vähäisiä haittoja
Kuluneen talven jäätilanne on ollut keskimääräistä vaikeampi. Saaristomeren ja Läntisen Suomenlahden saaristoalueilla on ollut alueesta riippuen 10–50 senttimetrin paksuista jäätä. Koko Saaristomeri on ollut jääpeitteinen. Itäisen Suomenlahden rannikolla on ollut 30–55 senttimetriä paksua kiintojäätä ja ulompana 10–35 senttimetriä paksua hyvin tiheää ajojäätä.
Yhteysalusliikenne on hoidettu yhteysaluksilla ja ilmatyynyaluksilla pääosin talviaikataulujen mukaisesti. Erillisiä jää- ja kelirikkoajan aikatauluja on otettu käyttöön tietyillä reiteillä vaikean jäätilanteen takia. Jäiden lähtöjen ei kuitenkaan oleteta aiheuttavan suuria haittoja yhteysalusliikenteeseen.
Kemijärven Räisälässä on ollut käytössä kantavuudeltaan 17 tonnin virallinen jäätie. Hailuodon jäätietä ei ole pystytty olosuhteista johtuen perustamaan ja avaamaan, joten liikenne on hoidettu koko talven maantielautoilla. Maantielauttaliikenne on hoitunut lähes normaalisti koko talven.
Maantielauttaliikenteessä vedenpintojen korkeusvaihtelut voivat keväällä ajoittain haitata lossiliikennettä etenkin Järvi-Suomen lauttapaikoilla. Meri-Suomen lauttapaikoilla vedenkorkeudesta johtuvia haittoja ei oleteta syntyvän. Jäiden lähdöstä johtuvat jääkenttien liikkeet voivat aiheuttaa hetkellisiä häiriöitä lauttaliikenteeseen.
Lue lisää
- Julkaisupäivä
- 15.3.2024