Työpajoissa haettiin uusia avauksia Järvi-Suomen maaseudun ympäristön ja ilmaston hyväksi (Järvi-Suomi)
Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelmaa valmistelu jatkui Jyväskylässä 18.6. ja Mikkelissä 19.6. järjestetyissä työpajoissa. Tilaisuuksissa ideoitiin uusia ympäristön ja ilmaston muutoksen huomioon ottavia kohteita, joita tulevalla EU:n ohjelmakaudella voitaisiin rahoittaa.
Työpajoihin osallistui runsaasti eri alojen asiantuntijoita ja maaseudun kehittämisen sidosryhmät olivat laajasti edustettuna. Keskustelu oli vilkasta ja konkreettisia toimenpide-ehdotuksia saatiin runsaasti, asiantuntija Sari Rannanpää MDI:stä toteaa.
Hiilinieluja vahvistettava
Hiilinielujen vahvistamiseen tartuttiin vahvasti. Jyväskylän pajoissa konkreettisina toimenpiteinä esitettiin metsittämistä, metsänhoitoa sekä oikeanlaisia viljelymenetelmiä. Taloudellista arvoa vailla olevien pienten peltojen metsitys ja puutavaran hyödyntäminen saivat kannatusta. Erityisesti puurakentamiseen pitäisi kannustaa enemmän. Etelä-Savossa peräänkuulutettiin järeästä puutavarasta rakennettua näyttävää rakennusta malliksi pitkäaikaisesta hiilensidonnasta. Myös kompakti 'puinen mummon mökki kylä' palveluineen innosti osallistujia.
Esiin nousi myös hiilensidontaan ja ilmastomuutokseen liittyvän tutkimustiedon tarve ja sen saattaminen koulutuksen, neuvonnan ja tiedotuksen kautta kaikkien toimijoiden käyttöön. Uusiutuvan energian käytön lisääminen ja fossiilisten vähentäminen sekä paikallisen, hajautetun energiatuotannon ratkaisujen edistäminen biokaasuntuotanto mukaan lukien olivat vahvasti keskusteluissa esillä.
Maatalouden rakennemuutos on myös mahdollisuus
Maatalouden rakennemuutos huolestutti osallistujia. Tilakoon kasvu, aktiivinen peltoviljely ja moderni tuotantotekniikka nähtiin alan kannattavuuden kannalta välttämättömyytenä ja ympäristön hoidon kannalta mahdollisuutena. Aktiiviviljelijöiden roolia ympäristön hoidon ja hiilensidonnan edistämisessä pidettiin tärkeänä.
Maataloustuotannon tehostuminen nähdään yleensä luonnon monimuotoisuutta vähentävänä tekijänä, joskin Järvi-Suomessa metsien ja vesistöjen pirstomassa maisemassa tyypillisesti pienillä peltoaukeilla luonnon monimuotoisuutta voidaan edistää monilla eri tavoilla. Esille tuotiin myös uudenlaisen ekoyrittäjyyden mahdollisuuksia luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä.
Tehoa vesiensuojeluun
Maa- ja metsätalouden ravinnevalumia haluttiin ehkäistä. Vesiensuojelun keskeisinä tavoitteina nähtiin pohja- ja pintavesien hyvän kunnon ylläpitäminen ja rehevöityneiden vesistöjen kunnostus. Ravinnevalumia ehkäisevinä keinoina korostettiin talviaikaisen kasvipeitteisyyden, suojakaistojen ja lannan käsittelyn merkitystä sekä tuotiin esille tarpeettoman maanpinnan rikkoutumisen vaaroja kasvuston uudistamisen yhteydessä. Myös turvetuotannon ja metsätalouden roolia vesiensuojelutyössä korostettiin. Rehevöityneiden vesistöjen kunnostuksessa keinoja ovat hoitokalastus sekä vesikasvillisuuden niitto ja ruoppaus.
Mikkelin tilaisuudessa nähtiin tärkeiksi vesistöjen varsille jätettävät suojakaistat, joilla maa- tai metsänpohjaa ei muokata. Eri-ikärakenteista ja jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta tulisi lisätä ja maan kasvukunnosta tulee huolehtia. Kunnostusojituksen tarveharkinta ja hyvä suunnittelu nähtiin välttämättömänä varsinkin turvemailla. Myös Jyväskylän tilaisuudessa korostui turvepeltojen ja karjatalouden valumien ehkäisy vesistöihin. Ravinnevalumien ehkäisemiseksi viljelijöiden ja muiden metsänomistajien koulutusta ja neuvontaa tulisi edelleen lisätä.
Matkailu kestäväksi
Matkailu ja mökkeily puhuttivat työryhmiä paitsi matkailijoiden kokeman hyvän ympäristön edistämisen, myös matkailun aiheuttaman liikennepolttoaineiden kulutuksen osalta. Uusiutuvan energian käyttöön saaminen yleisemmin sekä lähimatkailu ja matkailun kestävyys liikenteessä nähtiin ratkaisuina lisääntyväksi toivotulle matkailulle.
Vastuullista ja kestävää liiketoimintaa pohtivassa ryhmässä painotettiin ympäristölähtöisen liiketoiminnan, muun muassa Green Care –toiminnan ja kiertotalouden hyödyntämistä osana vähähiilistä liiketoimintaa.
Mikkelin työpajan tulosten purkua. Kuva: Marjukka Manninen
Työpajat jatkuvat elokuussa
Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelman laadinta jatkuu kesätauon jälkeen sidosryhmätyöpajoilla, jotka järjestetään 22.8. Joensuussa, 23.8. Lappeenrannassa ja 27.8. Kuopiossa. Pajatyöskentelyä konsultoivat ohjelman laatijat Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) asiantuntijat. Ohjelman on määrä olla valmis vuoden loppuun mennessä.
Työpajoissa pureudutaan ohjelman tavoitteisiin liittyviin konkreettisiin toimenpiteisiin. Ohjelmassa on tavoitteena tuoda esille ympäristön hoitoon ja ilmaston muutokseen liittyviä Järvi-Suomen erityispiirteitä ja maaseudun kehittämisessä huomioon otettavia toimenpide-esityksiä.
- Myöhemmin syksyllä työstetään vielä alueellisissa työpajoissa esille nousseita erityiskysymyksiä sekä terävöitetään Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelman toimeenpanoa, seurantaa ja arviointia, Sari Rannanpää MDI:stä toteaa.
Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelma laaditaan viiden Järvi-Suomen alueen ELY-keskuksen yhteistyönä. Ohjelma tukee alueen ELY-keskusten maaseudun kehittämissuunnitelmien laatimista EU:n ohjelmakaudelle 2021-2027. Hanke on rahoitettu ELY-keskusten maaseutuohjelman teknisestä tuesta.
Linkki:
Lisätietoja:
Asiantuntija Sari Rannanpää, MDI, sari.rannanpaa(at)mdi.fi, p. 050 523 6872
Yksikön päällikkö Maija Puurunen, Etelä-Savon ELY-keskus, maija.puurunen(at)ely-keskus.fi, p. 0295 024 074
Yksikön päällikkö Pekka Tahvanainen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, pekka.tahvanainen(at)ely-keskus.fi, p. 0295 026 107
Yksikön päällikkö Juha Kaipiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus, juha.kaipiainen(at)ely-keskus.fi, p. 0295 026 692
Yksikön päällikkö Ulla Mehto-Hämäläinen, Keski-Suomen ELY-keskus, ulla.mehto-hamalainen(at) ely-keskus.fi, p. 029 502 4577
Yksikön päällikkö Jyrki Pitkänen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, jyrki.pitkanen(at)ely-keskus.fi, p. 029 502 9078