Uudenmaan vesistöissä kevään tulvariski keskimääräinen (Uusimaa)

Viime viikonlopun runsaat vesisateet käynnistivät lumen sulamisen ja lisäsivät jokien virtaamia jonkin verran. Vedenpintojen nousut olivat keskimäärin noin puoli metriä. Myös luonnontilaisten järvien vedenpinnat kääntyivät nousuun. Alkuviikon viileämpi sääjakso pysäytti lumen sulannan ja käänsi vedenpinnat laskuun. Ilman lämpeneminen loppuviikosta kiihdyttää sulantaa ja nostaa vesistöjen vedenkorkeuksia lähelle tulvalukemia.

Lumen vesiarvo Uudenmaan alueella oli korkeimmillaan noin 50 % suurempi verrattuna kevään keskimääräisiin maksimeihin. Sääennusteen perusteella arvioituna lumen sulanta jakautuu kuitenkin useampaan jaksoon ja ajoittaiset viileämmät päivät tasoittavat tulvahuippua huomattavasti. Lisäksi helmikuun loppupuolen säästä ennustetaan vähäsateista. Vesistöennusteiden perusteella kevään tulvakorkeudet jäävät verraten mataliksi.

Säännöstelyillä varauduttu kevään tulvaan

Uudellamaalla olevien säännösteltyjen järvien vedenpintoja on laskettu lisäämällä juoksutuksia, jolloin niissä on enemmän varastotilaa sulamisvesiä varten. Osa järvistä oli jo muutenkin tavanomaista alempana viime kesäisen kuivuusjakson jäljiltä. Lohjanjärven ja Hiidenveden vedenpinnat ovat nyt noin 20 cm ajankohdan keskiarvoa alempana. Näiden järvien vedenpinnan oleellinen nosto voidaan aloittaa säännöstelymääräysten perusteella vasta huhtikuun alusta. Vantaanjoen latvajärvien Hirvi-, Suoli- ja Kytäjärven säännöstelyissä on luvanhaltija ottanut käyttöön uuden luvan mukaiset säännöstelymääräykset, joiden perusteella kevään vedenpintojen alentaminen voidaan tehdä joustavasti ennusteisiin pohjautuen. Hirvijärven pinta on tosin ollut tavanomaista alempana viime syksystä lähtien. Pitkähkö sulamisjakso helpottaa juoksutusten suunnittelua. Järvien pinnat nousevat todennäköisesti normaaleihin kevätkorkeuksiin.

Jäät heikkenevät nopeasti

Jäät Uudenmaan vesistöissä ovat olleet tavanomaista ohuempia. Lisääntyvät virtaukset ja lämpenevä sää heikentävät jääkantta nopeasti. Jäällä liikkumisessa tulee olla erityisen varovainen. Virtapaikat ovat jo osin sulia tai niissä oleva jääkansi voi olla vaarallisen ohut.

Lisätietoja:

Johtava vesitalousasiantuntija Kari Rantakokko, kari.rantakokko(at)ely-keskus.fi, 0291 021 453