Kohti kuohuvaa koskea

Napapiirin eteläpuolisilla alueilla, taimen on ollut luokiteltuna erittäin uhanalaiseksi lajiksi vuodesta 2010 lähtien, vielä vuonna 2000 se luokiteltiin silmälläpidettäväksi. Taimenella ei edelläänkään mene erityisen hyvin, vaikka paikallisesti poikastiheydet saattaisivatkin olla kiitettävällä tasolla. Syy ahdinkoon on edelleen monin paikoin sama, kuin vuosituhannen alussakin – padotut joet ja peratut kosket. Geneettisen monimuotoisuuden kapeneminen ja istutuskantojen laitostuminen lisäävät entisestään lohikalakantojen uhkakuvia. Eikä lämpimät kesät paranna yhtään tilannetta.
Kalataloudellisia kunnostuksia, pienempiä ja isompia, tehdään nykyisin varsin laajalla alueella ja laajan toimijajoukon turvin. Pieniä kohteita voidaan hoitaa jopa talkootyöllä, mutta isommissa hankkeissa ja kohteissa tarvitaan enemmän kokemusta ja myös merkittäviä viranomaisen resursseja. Kohteen
koosta riippumatta osaavia hanketoimijoita ja työnohjaajia tarvitaan. Varsinkin esteellisyyden poistohankkeet voivat kestää suunnittelun ja luvittamisen kautta toteutukseen useampia vuosia. Vuosittaisten määrärahojen käyttöikä on kolme vuotta, joten sitä pidempien hankkeiden suunnittelu on epävarmaa. Ja kaikki maksaa. Valmista ei välttämättä tule kerralla, vaan jatkotoimenpiteitä tarvitaan. Jos taimenta on entuudestaan olemassa, niin voidaan odottaa kannan vahvenemista tai muussa tapauksessa voidaan yrittää palauttaa taimen virtavesiin istutusten avulla.

Napapiirin eteläpuolisilla alueilla, taimen on ollut luokiteltuna erittäin uhanalaiseksi lajiksi vuodesta 2010 lähtien, vielä vuonna 2000 se luokiteltiin silmälläpidettäväksi. Taimenella ei edelläänkään mene erityisen hyvin, vaikka paikallisesti poikastiheydet saattaisivatkin olla kiitettävällä tasolla. Syy
ahdinkoon on edelleen monin paikoin sama, kuin vuosituhannen alussakin – padotut joet ja peratut kosket. Geneettisen monimuotoisuuden kapeneminen ja istutuskantojen laitostuminen lisäävät entisestään lohikalakantojen uhkakuvia. Eikä lämpimät kesät paranna yhtään tilannetta.
Kalataloudellisia kunnostuksia, pienempiä ja isompia, tehdään nykyisin varsin laajalla alueella ja laajan toimijajoukon turvin. Pieniä kohteita voidaan hoitaa jopa talkootyöllä, mutta isommissa hankkeissa ja kohteissa tarvitaan enemmän kokemusta ja myös merkittäviä viranomaisen resursseja. Kohteen
koosta riippumatta osaavia hanketoimijoita ja työnohjaajia tarvitaan. Varsinkin esteellisyyden poistohankkeet voivat kestää suunnittelun ja luvittamisen kautta toteutukseen useampia vuosia. Vuosittaisten määrärahojen käyttöikä on kolme vuotta, joten sitä pidempien hankkeiden suunnittelu on epävarmaa. Ja kaikki maksaa. Valmista ei välttämättä tule kerralla, vaan jatkotoimenpiteitä tarvitaan. Jos taimenta on entuudestaan olemassa, niin voidaan odottaa kannan vahvenemista tai muussa tapauksessa voidaan yrittää palauttaa taimen virtavesiin istutusten avulla.

Useita hankkeita meneillään Järvi-Suomen kalatalouspalveluiden alueella on tälläkin hetkellä käynnissä lukuisia kunnostus- ja esteenpoistohankkeita. Osa on alkuvaiheen selvityksessä, osa on menossa toteutukseen tänä vuonna.

Viime syksyn korkean vesitilanteen takia osa toteutuksista lykkääntyi tämän vuoden puolelle. Siinä missä selvitykset ja suunnitelmat maksavat yksittäisistä tuhansista päälle kymmenen tuhannen euron, niin isompien kohteiden toteutukseen voidaan tarvita useita satoja tuhansia euroja.

 

kuva

 

Parin viime vuoden maailmantilanne on nostanut myös vesistökunnostushankkeiden kustannuksia, ja samaan aikaan määrärahojen leikkaukset johtavat
aiempaan kriittisempään tarkasteluun avustettavien hankkeiden suhteen. Hankkeissa tarvitaan yhteistyötä sekä muuta rahoitusta valtion avustuksen lisäksi. Paikallinen ja alueellinen sitoutuminen kunnostushankkeisiin on ensiarvoisen tärkeää, samoin kuin kalatalousviranomaisen mukana olo hankkeissa. Kiitettävää on myös eri säätiöiden, yritysten ja muiden yhteisöjen mukaan lähtö kalataloudellisiin ennallistamishankkeisiin.

 

Nousu-ohjelma tuottaa tulosta 

Nousu- ja Helmi-ohjelmat ovat mahdollistaneet aiempaa huomattavasti paremmat resurssit virtavesien kunnostamiseen ja vaellusesteiden poistoon
kalatalousviranomaisen peruskunnostusmäärärahojen lisäksi. Hallitusohjelman kirjaus Nousu- ja Helmi -ohjelmien jatkumisesta lupaa hyvää uhanalaisia
elinympäristöjä ja kalakantoja ajatellen, vaikkakin määrärahat molemmissa ohjelmissa on merkittävästi aiempaa pienemmät. Isompiin ja pitkäkestoi-
siin hankkeisiin lähteminen on edelleen kuitenkin helpompaa, kun valmista ei tarvitse välttämättä tulla kolmen vuoden määrärahan käyttöajan puitteissa.

Toisaalta, kun määrärahoja leikataan, niin tulisiko jatkossa keskittyä useampaan pienempään kohteeseen yksittäisten isompien kohteiden sijaan?
Varsinkin pohjavesivaikutteisten pienten purojen kunnostamiseen tulisi kiinnittää merkittävästi aiempaa enemmän huomiota, sillä nämä voisivat toimvat merkittävinä taimenen reservaatteina varsinkin lämpiminä kesinä. 

Pohjois-Savon ELY-keskuksen Järvi-Suomen kalatalouspalvelut tuki maa- ja metsätalousministeriön myöntämien vuosien 2020-2022 määrärahojen turvin vuosina 2020-2023 lohikalakantojen tilaa parantavia kunnostus- ja esteenpoisto -hankkeita yhteensä lähes viidellä miljoonalla eurolla. Jos arviolta
puolet hankkeiden kustannuksista tuli omarahoituksena, niin alueella toteutettujen hankkeiden kokonaiskustannukset olivat lähes kaksinkertaiset avustuksiin nähden.

Vaikka hankkeet voivat kestää useamman vuoden, niin merkittävä osa kustannuksista realisoituu hankkeen loppupuolella. Esimerkiksi vuonna 2022 maksettujen kalataloudellisten kunnostusten ja Nousu-hankkeiden avustusten yhteenlaskettu summa oli lähes neljä miljoonaa euroa.

Kuva
Kuvateksti: Yläpuolella olisi potentiaalista elinympäristöä, mutta luontainen este estää vaelluksen. Jos luontainen este rajoittaa merkittävän po-
tentiaalin hyödyntämistä, niin tulisiko luontaisen esteen aiheuttamaa esteellisyyttä lähteä poistamaan?

 

Kuva
Kuvateksti: Mahdollinen pohjavesivaikutteinen puro Keski-Suomessa – vain kolmen totaalisen ja muutaman osittaisen nousuesteen päässä Päi-
jänteestä

 

Suurin osa rahoituksesta tuli maa- ja metsätalousministeriön hallinnoiman Nousu -ohjelman kautta. Tällä hetkellä esteellisyydenpoistosuunnitelmia
on tekeillä mm. Mertajoella, Hiiskoskenjoella, Enonkoskella ja Nummistenjoella. Tänä vuonna esteellisyydenpoistoon tähtääviä toimenpiteitä on tarkoitus tehdä muun muassa Mikkelin Urpolanjoella, Joutsan Rutajoella sekä Lieksan Kelvänjoella.

Nousu-ohjelman jatkuessa, tarvitaan lisää aluellista aktiivisuutta virtavesien ennallistamiseen. Nousu -ohjelman avustusten haku on auki ympäri
vuoden ja kunnostusmäärärahojen haku on yleensä vuosittain marraskuussa. Avustuksia voi hakea molemmista niin pienempiin kuin isompiinkin kohteisiin. Avustukset ovat harkinnanvaraisia, eikä välttämättä kaikkea pystytä yhtenä vuonna rahoittamaan. ELY-keskus auttaa, tukee ja edistää merkittävästi hankkeiden käynnistymistä ja etenemistä.

 

Kuva
Kuvateksti: Nousu-ohjelman avustusta voi hakea myös pienempiin kohteisiin, kuten esteellisten tierumpujen uusimiseen. Avustus on harkinnanvaraista, ja myöntämistä voi puoltaa esimerkiksi olemassa oleva taimenkanta.