Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa vahva hirvieläinkanta - onnettomuuksien vähentämisessä kannan pienentäminen avainasemassa (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Varsinais-Suomen ELY-keskus on julkaissut alueellisen hirvieläinonnettomuuksien vähentämissuunnitelman. Suunnitelman päätavoite oli koota Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle toimenpideohjelma, jonka toimilla voidaan vähentää hirvieläinonnettomuuksien määrää maantieliikenteessä. Suunnitelma on osa Varsinais-Suomen ELY- keskuksessa tehtävää liikenneturvallisuustyötä. Tienpitäjän toimilla keinot hirvieläinonnettomuuksien vähentämiseksi ovat kuitenkin hyvin rajalliset. Tehokkain tapa estää hirvieläinonnettomuuksia olisi kannan tuntuva pienentäminen. Hirvieläinonnettomuuksien määrä on lähes suoraan riippuvainen hirvien ja valkohäntäpeurojen kannan koosta ja viime vuosina hirvieläinkanta on ollut kasvussa.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan alue on vahvan hirvikannan aluetta. Hirville luontainen vaeltaminen kesä- ja talvilaidunalueiden välillä, rannikolta sisämaahan ja takaisin, aiheuttaa hirvien liikkumista myös vilkasliikenteisten maanteiden yli. Myös valkohäntäpeurakanta on alueella suotuisien elinolosuhteiden myötä voimistunut, ja on paikoin jo merkittävä liikenneturvallisuusongelma.

"Suunnitelmassa ovat koottuna ajantasaiset tausta-aineistot hirvieläinonnettomuuksista ja alueen hirvieläinkannoista sekä tunnistettuna nykyisten riistavaara-alueiden ja riista-aitojen muutos- ja kehittämistarpeet," kertoo liikenneturvallisuusvastaava Jaakko Klang Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa poliisin tietoon tulleita hirvionnettomuuksia tapahtui vuonna 2015 yhteensä 171 ja peuraonnettomuuksia 1 221.

"Todellisuudessa peuraonnettomuuksien määrä on todennäköisesti tilastoitua suurempi, sillä poliisi ei ole syksystä 2015 lähtien käynyt onnettomuuspaikalla, jos liikenneonnettomuudessa ei ole tapahtunut henkilövahinkoa. Usein peuraonnettomuuksissa seurauksena on omaisuusvahinkoja," sanoo ELY-keskuksen tilaaman selvityksen laatineen Destian konsultti Taina Mattila.

"Vuoden 2017 alusta kaikki hirvieläinonnettomuudet on kirjattu Riistakeskuksen Oma riista-järjestelmään. Näin ollen myös hirveä pienempien hirvieläinten kanssa tapahtuneet onnettomuudet saadaan edellisiä vuosia kattavammin onnettomuustilastoihin mukaan," jatkaa Mattila.

Tehokkain tapa vähentää hirvieläinonnettomuuksia on kannan pienentäminen

Merkittävin rooli hirvieläinonnettomuuksien vähentämisessä on Suomen riistakeskuksen koordinoimalla hirvieläinkannan säätelyllä, jota käytännössä toteuttavat metsästäjät alueellisesti asetettujen tavoitteiden ja toimintaperiaatteiden mukaisesti.

"Tienpitäjän mahdollisuudet hirvieläinonnettomuuksien vähentämiseksi ovat tiedottamisen lisäksi kuljettajan varoittaminen, ajokäyttäytymiseen vaikuttaminen esim. nopeusrajoitusta alentamalla sekä riista-aitojen ja eläimistön yli- ja alikulkujärjestelyjen rakentaminen. Tienpitäjän toimilla keinot hirvieläinonnettomuuksien vähentämiseksi ovat kuitenkin hyvin rajalliset", Klang toteaa.

Hirvieläinkannan koko vaikuttaa liikenneonnettomuuksien määrään

Hirvieläinonnettomuuksien määrä on lähes suoraan riippuvainen hirvien ja valkohäntäpeurojen kannan koosta. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan valtakunnallisen hirvitalous-aluekohtaisen pienimmän talvikannan tiheystavoitteen tulisi olla 2,5 eläintä / 1 000 ha metsäpinta-alasta (0,25 eläintä/ km² metsäpinta-ala) ja valkohäntäpeurakantaa tulisi voimakkaasti rajoittaa. Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella hirvikanta on noin 6 600 yksilöä eli 0,54 eläintä/km² metsäpinta-alaa ja valkohäntäpeurakanta 23 100 yksilöä eli 1,9 eläintä/km² metsäpinta-alaa. Tämä tarkoittaa sitä, että hirvikannan tulisi olla alueella enintään noin 3 040 eläintä eli 54 % nykyistä pienempi. Jos vastaavia tavoitteita sovelletaan valkohäntäpeurakantaan, tulisi kannan olla melkein seitsemän kertaa pienempi. Valkohäntäpeurakanta on ollut viime vuosina Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa jyrkässä nousussa mm. leutojen talvien seurauksena. Joka tapauksessa valkohäntäpeurakantaa tulisi rajoittaa metsästämällä nykyistä selvästi enemmän.

Kuvat: Hirvikanta ja hirvionnettomuuksien määrä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa vuosien 2006–2015 aikana. Onnettomuuksien määrä vaihtelee hirvikannan koon mukaan.

Kuvat: Valkohäntäpeurakanta (ns. jäävä kanta) ja peuraonnettomuuksien määrä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa vuosien 2006 - 2015 aikana.Onnettomuuksien määrä vaihtelee peurakannan koon mukaan. *Peurakolareiden tilastointimuutos vuoden 2015 aikana aiheuttaa tietopuutteen, jonka vuoksi vuoden 2015 onnettomuusmäärä on arvio.

Pienempi ajonopeus vähentää törmäysriskiä

Tielle tulevan eläimen kohtaa useimmiten hämärässä, erityisesti auringon laskun, mutta myös nousun aikoihin.  Eniten hirvieläinonnettomuuksia tapahtuu syys-marraskuussa.  Hirvieläinten käyttäytyminen on arvaamatonta, sillä tien suuntaisesti kulkeva eläin saattaa äkkiä vaihtaa suuntaa tai hypätä auton eteen. Hirvi tai peura voi myös olla osa suurempaa joukkoa, ja tietä ylittävän eläimen havaitsemisen jälkeen onkin syytä varautua kohtaamaan useampi hirvi tai peura.

"Kun tien läheisyydessä huomaa eläimen, on parasta pudottaa heti nopeutta ja tarvittaessa jopa pysähtyä. Riski törmätä hirvieläimeen on suuri erityisesti riista-aitojen päissä, metsän reunoissa ja alavilla kosteilla metsäosuuksilla. Muutkin metsän eläimet suosivat usein samoja kulkuväyliä," muistuttaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuusvastaava Jaakko Klang.

Peuran ja kauriin voi kohdata myös peltomaisemissa.  Törmäysnopeus on merkittävä tekijä hirvikolareissa, ja nopeuden laskeminen on ainoa tapa pienentää törmäysriskiä, jos hirvieläin juoksee tielle. Hämärässä, huonon näkyvyyden vallitessa tai erityisen vesakkoisella tieosuudella alhaisempi nopeus antaa lisäaikaa myös havainnointiin. Jos havaitsee hirven, vauhtia on vähennettävä välittömästi, vaikka hirvi vain seisoisi paikoillaan.

Toimenpide-ehdotukset tienpitäjälle koottu suunnitelmaksi

"Hirvieläinonnettomuuksien vähentämissuunnitelmassa on esitetty yhteensä 258 toimenpide-ehdotusta, jotka olivat hirvivaara-alueiden, peuravaara-alueiden ja nopeusrajoitusten muutoksia sekä riista-aitoihin tehtäviä muutoksia ja korjauksia sekä ehdotuksia uuden riista-aidan rakentamiseksi. Lisäksi valittuihin kohteisiin ehdotetaan peuravaarasta kertovan varoitustaulun sijoittamista," kertoo suunnitelman laatineen Destian konsultti Taina Mattila.

Suunnitelma löytyy ELY-keskusten Doria-julkaisuarkistosta osoitteesta:

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-586-3

Lisätietoa liikenneturvallisuudesta liikenneturvallisuus-sivuilta

Lisätietoja:

- Varsinais-Suomen ELY-keskus, liikenneturvallisuusvastaava Jaakko Klang, p. 0295 022797

- Destia Oy, Taina Mattila, p. 0400 497 586