- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2018
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Vedenpinnan nostohankkeilla vaikutuksia Kiuruvesi-järven tulviin (Pohjois-Savo)
Pohjois-Savon ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus selvittivät, minkälainen vaikutus Kiuruveden valuma-alueen vedenpinnan nostohankkeilla on ollut Kiuruvesi -järven tulviin. Kiuruveden valuma-alueella on tehty 1970-luvun jälkeen useita järjestely- ja kunnostushankkeita, joiden yhteisvaikutusta Kiuruveden tulvahuippuihin ei ole aiemmin selvitetty.
Tarkastelussa olivat mukana 1970- 1990-luvuilla toteutetut Luupuveden, Osmanginjärven ja Niemisjärven pohjapadot sekä Hauta-, Kilpi- ja Rytkynjärven sekä Ryönän- ja Likojoen järjestelyhankkeet. Aiemmin 1800- ja 1900-luvulla tehtyjen perkaus- ja järjestelyhankkeiden vaikutuksia ei arvioitu, koska hankkeista ei ole saatavissa mallinnuksessa tarvittavaa lähtöaineistoa.
Hankkeiden vaikutusta mallinnettiin Suomen ympäristökeskuksen Vesistömallijärjestelmällä käyttäen lähtötietoina Pohjois-Savon ELY-keskuksen arkistossa olevia suunnitelmia.
Vedenpinnan nostoilla vaikutuksia kesä- ja kevättulvahuippujen korkeuteen
Selvityksen mukaan yksittäisen vedennostohankkeen vaikutukset alapuoliseen Kiuruveteen ovat olleet vähäiset. Sen sijaan hankkeiden yhteisvaikutuksesta Kiuruveden kesä- ja kevättulvahuiput ovat nousseet noin 6-7 cm. Aiemmin suunnitteilla olleet Niemis- ja Näläntöjärven hankkeet olisivat kumpikin nostaneet Kiuruveden kesätulvahuippuja noin 2 - 3 cm lisää.
Hankkeen toisessa osassa tarkasteltiin, miten pohjapatojen tilapäisellä korotuksella voitaisiin vaikuttaa Kiuruveden kesätulvahuippujen suuruuteen. Pohjois-Savon ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Tuulikki Miettinen kertoo, että korotuksen ajoittaminen on hankalaa. - Menetelmällä voidaan hetkellisesti leikata lähtövirtaamaa, mutta pidempikestoisessa tulvatilanteessa lähtövirtaamahuiput voivat kasvaa aiempaa suuremmiksi, Miettinen kuvaa. - Ainoastaan Hautajärven säännöstelypadon säännöstelyohjetta muuttamalla saataisiin selvä (noin 3-4 cm) alentava vaikutus Kiuruveden kesätulviin. Tämä kuitenkin edellyttäisi Hautajärven tulvahuipun merkittävää nostamista, Miettinen sanoo.
Keinoja tulvavesien hallintaan etsitään
Selvitykset jatkuvat vuonna 2018, jolloin selvitetään tulvavesien pidättämismahdollisuuksia Kiuruveden valuma-alueella. Esimerkkejä tällaisista veden pidätysmahdollisuuksista ovat erilaiset kosteikot, metsäojiin rakennettavat putkipadot sekä tilapäiseen vedenpidätykseen varattavat alueet. Tulvavesien lisäksi näillä rakenteilla voidaan myös vähentää valuma-alueen kuormitusta.
Lisätietoja:
johtava vesitalousasiantuntija Tuulikki Miettinen, Pohjois-Savon ELY-keskus, puh. 0295 026 828,tuulikki.miettinen(at)ely-keskus.fi
hydrologi Juho Jakkila, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 215, juho.jakkila(at)ymparisto,fi
- Julkaisupäivä
- 6.2.2018