Virtavesien suojelu ja kulttuuriarvot lyövät kättä suomalais-virolaisessa yhteistyöprojektissa (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen johdolla valmistellaan mittavaa ympäristö- ja kulttuurihanketta, jonka toimenpiteet kohdentuvat eteläisen Suomen ja Pohjois-Viron arvokkaiden vaelluskalajokien ympärille. CURE-projekti (Culture & Rivers – Environmental Heritage) sovittaa yhteen jokiympäristöjen ja niiden uhanalaisten lajien suojelutyötä sekä jokien rantamilta löytyvän arvokkaan kulttuuriperinnön vaalimista.
Hankkeen toiminta-alue kattaa Suomessa Etelä-Karjalan, Kymenlaakson sekä Uudenmaan. Virossa toiminta keskittyy maan pohjoisosiin. Kaakkois-Suomen kohteiksi ovat valikoituneet Hiitolanjoki, Parta- ja Kärnänkoskien alue sekä Summanjoki. Näitä virtavesiä yhdistävät arvokkaat vaelluskalakannat, jotka vaativat kipeästi suojelutyötä, sekä vahvat kulttuurihistorialliset arvot.
CURE-projektin valmistelutyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä Tarton yliopiston kanssa, jonka toimialuetta on koko Pohjois-Viro. Suomesta mukana ovat Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lisäksi Uudenmaan ELY-keskus, Luonnonvarakeskus, Rautjärven kunta sekä Uudenmaan liitto. Lisäksi hankkeessa on useita yhteistyökumppaneita Suomesta ja Virosta.
Toteutuessaan CURE-projekti tulee olemaan osa EU:n Central Baltic 2014–2020 -ohjelmaa.
Hankeajatus syntyi vaelluskalojen heikosta tilasta
Suomen ja Viron jokiin on kohdistunut jo vuosisatojen ajan erilaisia ihmistoimia, jotka ovat vaikuttaneet epäsuotuisasti jokien eliöstöön. Erityisen pahoin ovat kärsineet vaelluskalat, kuten lohi, taimen ja siika. Näiden lajien elinehtona on vapaa vaellusyhteys jokien kutualueilta mereen tai järveen syönnökselle, josta taas takaisin kudulle synnyinsijoilleen. Jokien patoaminen eri tarkoituksiin, kuten mylly- ja energiatuotantoon, on estänyt tämän luontaisen kiertokulun.
Kuva 1. Hankejoissa esiintyy uhanalaisia vaelluskaloja. Kuvassa Suomen ainoaa luonnonvaraista järvilohikantaa edustava poikanen Hiitolanjoella 2014. (Kuva: Pekka Tuuri, iso kuva hyperlinkkinä näyttökuvan takana)
Kulttuurihistoriaa herätetään eloon
Vanhat myllyt ja muut historiallisesti arvokkaat rakennukset kertovat värikkäästä menneisyydestä jokien varsilla. Nämä rakenteet ovat kuitenkin usein heikossa kunnossa ja vaarassa raunioitua lopullisesti. Jotta tämä tärkeä kulttuuriperintö saataisiin säilymään, ovat pikaiset toimet tarpeen.
Hankkeen johtoajatus on vaalia ympäristö- ja kulttuuriperintöä käsi kädessä. Jokiekosysteemin hyvinvointi vaatii vapaana virtaavaa jokea, kun taas vanhat rakennukset kunnostamista historiaa kunnioittaen. Useissa tapauksissa, kuten hankkeen joissa, vanhat jo käytöstä poistuneet patorakennukset ovat kiistatta historiallisesti arvokkaita, mutta ne ovat nousuesteinä myös todellinen uhkatekijä äärimmäisen uhanalaisille lohikaloille ja kalataloudelliselle kehittämiselle, kuten kalastusmatkailulle. Projektissa tartutaan tähän haasteeseen kokonaisvaltaisesti, huomioiden ympäristö- ja kulttuuriarvot sekä niitä koskeva lainsäädäntö.
CURE-projektin kohteista kehitetään lopulta alueiden vetovoimaa parantavia vahvoihin luonto- ja kulttuuriarvoihin nojautuvia käyntikohteita matkailijoille kuin myös paikallisväestölle.
Kuva 2. Projektin kohdejokia ympäröivä kulttuurihistoria yltää kauas menneeseen. Kuvassa Savitaipaleen Kärnänkosken linnoitus, joka oli osa 1700-luvulla rakennettua Pietarin puolustuslinjaa. Linnoituksen sivuitse virtaavassa koskessa elää edelleen uhanalainen eteläisen Saimaan taimen (iso kuva hyperlinkkinä näyttökuvan takana).
Kuva 3. Suomen ja Viron jokien kehittämistarpeet ovat samankaltaisia, mutta ympäristöt eroavat toisistaan suuresti. Pohjois-Viron jokien kauniit putoukset ovat idyllisiä käyntikohteita. (Kuva: Matti Vaittinen, iso kuva hyperlinkkinä näyttökuvan takana)
Rahoitusta useista lähteistä
CURE-projektin kokonaisbudjetti on noin 1,6 miljoonaa euroa. Rahoitusta haetaan Central Baltic 2014–2020 -ohjelmasta, jolla on tarkoitus kattaa valtaosa kustannuksista. Jäljelle jäävän osuuden kattamiseen haetaan Suomen ja Viron valtiollista rahoitusta sekä nojaudutaan muiden tahojen tukeen.
Muita rahoittajatahoja ovat tällä hetkellä Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Rautjärven kunta, Uudenmaan ELY-keskus, Luonnonvarakeskus, Esbogård AB sekä Summa-, Vehka- ja Virojoen kalastusalue
Hankkeen valmistelutyötä ovat Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lisäksi rahoittaneet:
- Etelä-Karjalan liitto
- Lappeenrannan kaupunki*
- Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö
- Rautjärven kunta
- Summa-, Vehka- ja Virojoen kalastusalue
- Nordkalk Oyj*
- Paroc Oy Ab*
- Finnsementti Oy*
- Suomen Karbonaatti Oy*
- Stora Enso Oyj*
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Matti Vaittinen
E-mail: matti.vaittinen(at)ely-keskus.fi
P. 040 775 4966