Ylijärventiellä Lappeenrannassa kokeillaan luonnonkiviteollisuuden sivukiviä tierakenteessa (Kaakkois-Suomi)

Kaakkois-Suomi on yksi Suomen keskeisimpiä luonnonkiviteollisuuden alueita. Luonnonkiviteollisuudessa syntyy paljon sivukiviä, jotka jäävät käyttämättä. Tänä vuonna toteutettiin tutkimus, miten Kaakkois-Suomen luonnokiviteollisuuden sivukiviä voitaisiin hyödyntää vähäliikenteisillä teillä. Kohteeksi tätä tutkimusta varten valikoitui Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kesäkuussa käynnistämä rakennushanke "Maantien 14748 (Ylijärventie) parantaminen", jonka ensimmäisen vaiheen toteutuksessa hyödynnettiin sivukiviä tierakenteessa. Tarve kestävään luonnonvarojen käyttöön tulee entisestään korostumaan tulevaisuudessa.

Hanke valmistuu syyskuusa, ja se täydentää tieverkostollisesti v. 2018 liikenneväylien korjausvelkaohjelmarahoituksella toteutettua "Maantien 14780 (Mätöntie) parantaminen soratienä välillä Ylijärvi - kunnan raja, Lappeenranta."

Ylijärventiellä nyt tehdyt I rakennusvaiheen toimenpiteet kohdistuivat nykyiseen tiekäytävään ja sisälsivät erillisenä parantamissuunnitelmana maanomistajien suostumuksella toteutetun koerakenneosuuden. Koerakenteissa hyödynnettiin alueen kiviteollisuuden luonnonmukaisia sivukivivarantoja.   

Noin 1,4 km pitkästä, viidestä erilaisesta koerakenneosuudesta koostuvasta tiejaksosta toteutettiin tänä vuonna kolme osuutta, joiden yhteispituus on noin 800 metriä. Kaksi puuttuvaa, II rakennusvaiheen koerakenneosuutta, yhteispituus noin 500 m, on tarkoitus toteuttaa kesällä 2025.  

Ylijärventien koko 3,5 km pitkän soratieosuuden kattava tiesuunnitelma on tarkoitus laatia alustavasti talven 2025 aikana siten, että koko loppuosuuden toteutus olisi mahdollista viimeistään vuoden 2026 loppuun mennessä. Tämä edellyttää vielä puuttuvan hankerahoituksen löytymistä sekä suunnittelun että itse rakentamisen osalta.

Tavoitteena hyödyntää koerakenteessa kustannustehokkaita ja läheltä saatavia materiaaleja

Tieremontin taustalla on tarve turvata sorapintaista maantieä 14748 käyttävän raskaan liikenteen ja elinkeinoelämän kuljetusten ympärivuotinen toimivuus. Koeranteen osalta tavoitteena on ollut löytää ELY-keskuksen vähäliikenteisille sorateille kustannustehokkaita ja tarkoituksenmukaisia, läheltä saatavia kunnostusmateriaaleja. Rakeisuusasteeltaan heikompilaatuisen kiviaineksen käyttökelpoisuutta ja toimintaa alemmam soratieverkon rakenteissa ja kunnossapidossa tullaan jatkossa seuraamaan ja raportoimaan erillisen, 5 vuotta kestävän seurantaohjelman kautta.

Ensimmäisen rakennusvaiheen koerakenneosuus on toteutettu yhteistyössä Väyläviraston, Tampereen yliopiston, Palin Granit Oy:n, Kivi ry:n ja Destia Oy:n kanssa osana hankkeen yhteydessä laadittua diplomityötä ”Kaakkois-Suomen luonnonkiviteollisuuden sivukivien hyödyntäminen vähäliikenteisillä teillä”. 

Tutkimustyössä on tarkasteltu Kaakkois-Suomen alueen luonnonmukaisista sivukivivarain-noista saatavan murskattavan materiaalin tuotteistamista ja sivukivivarantojen louhinta- ja murskausmenetelmiä. Lisäksi tarkoitus on saattaa Väyläviraston ohjeistus ajanmukaiseksi materiaalin käyttötarpeiden ja -kohdevaatimusten osalta. 

Tutkimustyö ja koerakennushanke seurantoineen edistää luonnonkiviteollisuuden sivukivien hyödyntämistä ja kehittää osaltaan alueen tuotantolaitoksista syntyvän sivukiviaineksen louhinta- ja tuotantoprosessia.

Luonnonkiviteollisuudelle on tyypillistä suurten sivukivimäärien synty. Kaakkois-Suomen luonnonkiviteollisuuden sivukivivarannot ovat tällä hetkellä noin 15 miljoonaa m3 ja lisää syntyy koko ajan, vaikkakin pienemmällä volyymilla kuin aiemmin. Sivukivivarantojen kasvun hidastuminen ja nykyisten sivukivivarantojen hyödyntäminen on tärkeää kestävää kehitystä ajatellen. Sivukivien käyttö vähentää neitseellisen kallion louhintaa sekä nykyisten sivukivikasojen kasvua. Sivukivien hyödyntäminen tulisi huomioida jo louhimolta alkavassa prosessissa. Sivukiviä voidaan käyttää sorateillä kaikissa kerroksissa, kuten muitakin kiviaineksia. Diplomityön yhtenä tavoitteena oli löytää keinoja, joilla alueen sivukivivarantoja voidaan hyödyntää mahdollisimman kustannustehokkaasti tien rakenteissa ja parantamisessa.  

Tarve kestävään luonnonvarojen käyttöön tulee entisestään korostumaan tulevaisuudessa. Väyläverkon omistuksesta ja ELY-keskusten liikennevastuualueiden ohjauksesta vastaavan Väyläviraston tavoitteena on lisätä kiertotaloutta, säästää luonnonvaroja ja pienentää syntyvän jätteen määrää. Sivukiven hyödyntämiseksi väylärakentamisessa tarvitaan alan toimijoiden välistä yhteistyötä ja avointa keskusteluyhteyttä sekä ohjattua konkreettista tutkimusta, jotta voidaan lisätä tietämystä sivukiven hyödynnettävyydestä, hallita riskejä ja löytää parhaat kohteet sivukiven käyttöön myös taloudellisessa mielessä. 

Kestävän kehityksen lähtökohtien ja alueen luonnonvarojen säästötarpeiden lisäksi hankkeesta ja siihen liittyvästä tutkimustyöstä toivotaan olevan jatkossa huomattavaa merkitystä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueen kiviteollisuuden jatkokehittämiselle. Uusien liiketoiminta- ja infrarakentamismahdollisuuksien avautuminen olisi maakunnallisesti ensiarvoisen tärkeää etenkin nykyisessä taloustilanteessa. 

Lue lisää 

 

Kokonaisleveydeltään 7 metriä olevan soratien leveysmuutoskorjaukset tehdään toispuolisena. Kuva: Janne Kuikko, Diopco Oy.

 

Tieosan sulku muulta liikenteeltä helpottaa oleellisesti urakan etenemistä. Kuva: Janne Kuikko, Diopco Oy.

Tiealue raivataan puustosta, ja sivuojat, rummut, maatalousliittymät  ja luiskat kunnostetaan. Kuva: Janne Kuikko, Diopco Oy 



Koerakenneosuuksien rajaukset on merkitty tiealueen  reunaan jatkoseurantaa varten. Kuva: Janne Kuikko, Diopco Oy 



Sekoitusjyrsintäkone. Kuva: Janne Kuikko, Diopco Oy.

Jyrsimen terät. Kuva: Janne Kuikko, Diopco Oy.




Louhittu kallion nokka. Kuva: Janne Kuikko, Diopco Oy.



Teksti: Projektipäällikkö Hannu Moilanen