Avustus Vesiosaamisen kasvu ja kansainvälistyminen -ohjelman hankkeille
Vesiosaamisen kasvuun ja kansainvälistymiseen rahoitusta – kestävän kasvun ohjelmasta myönnettiin yhteensä 3,4 miljoonaa euroa kahdellekymmenellekahdelle vesiosaamisen hankkeelle
Globaalin vesialan liiketoiminnan arvoksi on arvioitu vuositasolla 400–500 miljardia euroa ja suunta on ilmastonmuutoksen myötä kasvava. Turvallisen veden tuotanto sekä jätevesien puhdistus ja hyödyntäminen oli arvioitu kärkisijoille Suomen liiketoimintakasvumahdollisuuksista. Tämän liiketoimintamahdollisuuden saavuttamiseksi kohdennettiin kertaluonteista EU:n elpymisrahoitusta Vesiosaamisen kasvu ja kansainvälistyminen -ohjelmaan (Recovery and Resilience Facility, RRF).
Etelä-Savon ELY-keskus ja maa- ja metsätalousministeriö järjestivät 8.2.-29.4.2022 ensimmäisen,10.1.–17.3.2023 toisen ja 15.9-31.10.2023 kolmannen hankehaun vesiosaamisen kehittämishankkeille. Hankehauissa etsittiin kehittämishankkeita, jotka kasvattivat suomalaista vesiosaamista, siihen perustuvaa liiketoimintaa sekä kansainvälistymistä.
Yhteensä vesiosaamisen kasvun ja kansainvälistymisen hankkeisiin myönnettiin kolmella hakukierroksella 3,4 miljoonaa euroa vuosille 2022-2025. Hankkeiden kokonaisbudjetti on 5,3 miljoonaa euroa. Ohjelmasta annettiin 22 myönteistä päätöstä. Avustuspäätöksen saaneissa hankkeissa on yhteensä 52 organisaatiota ympäri maata: 31 yritystä, 10 säätiötä tai rekisteröitynyttä yhdistystä, 8 yliopistoa tai ammattikorkeakoulua ja 3 vesilaitosta.
Rahoituksella on lisätty ratkaisujen ja sovellusten kansainvälistymisedellytyksiä sekä lisätty kumppanuuksia eri toimijoiden kesken. Sillä on myös edesautettu vesiosaamisen näkyvyyttä sekä yritysten pääsyä muiden rahoittajien ja kansainvälistymistä edistävien toimijoiden palveluiden piiriin. Vesiosaamiseen kohdistuneet aktivointi- ja verkostoitumistoimet ovat lisänneet sektorin näkyvyyttä ja uskottavuutta myös vesisektorin ulkopuolella ja lisänneet näin kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia.
Rahoitetut hankkeet ovat ei merkittävää haittaa -periaatteen mukaisia eli niillä ei saa olla haitallisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia.
Hakemuksia toivottiin ja saatiin erityisesti seuraavista aiheista:
-
Toimijoiden välisen yhteistyön luominen ja kehittäminen
Hankkeissa rahoitettiin uusia ratkaisuja tarjoavia konsortioita. Yhteistyöllä tarkoitettiin muun muassa konsortioiden, alueellisten keskittymien, vesihuoltolaitosten sekä kansallisen klusterin ja muiden kumppanuusmallien toimintaa. Yksi vesialan osaamiseen kansainvälistymisen sekä liiketoiminnan kasvun haaste on alan yritysten suhteellisen pieni koko ja rajattu tuote-, teknologia- ja palveluvalikoima. Tarvitaan osaamispohjalle rakentuvia kokonaisvaltaisia ratkaisuja tarjoavia konsortioita ja veturiyrityksiä. Vesialan kumppanuuksia on kehitettävä, jotta esimerkiksi tutkimuslaitosten ja yliopistojen sekä vesihuoltolaitosten osaamista saadaan osaksi konsortioita. Yhteistyössä toteutetut hankkeet toimivat myös referensseinä yrityksille rakennettaessa kansainvälisiä kumppanuuksia. Kohdan mukaiset hankkeet voivat tarjota ratkaisuja esimerkiksi vesihuollossa tai vesivarojen hallinnassa.
Hankkeissa voitiin hyödyntää vesialan ja muiden toimialojen välisen yhteistyön mahdollisuuksia: kaikkien kumppanuustoimijoiden ei tarvinnut olla vesialan toimijoita, vaan yhteistyön mahdollisuuksia voitiin löytää myös muiden toimialojen suunnasta.
-
Vesialan kansainvälisen liiketoiminnan volyymin kasvattaminen
Hankkeissa tuetaan toimenpiteitä, joiden avulla suomalaiset ovat tulevaisuudessa nykyistä merkittävämpiä toimijoita kansainvälisessä vesiliiketoiminnassa.
Suomalainen vesialan osaaminen pystyy tuottamaan ratkaisuja globaaleihin vesialan haasteisiin. Ratkaisuilla tarkoitetaan esimerkiksi teknologioita, menetelmiä ja palvelukonsepteja, mahdollisesti jollekin tietylle jo alustavasti identifioidulle markkina-alueelle.
Kansainvälisen liiketoiminnan kasvattaminen edellyttää vahvaa markkinatuntemusta sekä suunnitelmallista yhteistyön rakentamista kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Hankkeissa voidaan hyödyntää Team Finland -verkostoa, jolla on yhdyshenkilöitä ja toimipisteitä eri puolilla maailmaa.
Vesihuoltopalvelut sekä vesivarojen hallinta ovat usein valtion ja kuntien vastuulla olevaa toimintaa, jonka vuoksi kansainvälistymisen edellytyksenä on usein, että julkinen sektori osallistuu vahvemmin yritysten kansainvälistymistoimintaan. Koska yritykset tuottavat palveluita vesihuoltolaitoksille kotimaassa, oli myös vesihuoltolaitosten mukaan saaminen kansainvälisiin vientikonsortioihin tärkeätä konsortion tarjoaman kokonaisratkaisun uskottavuuden varmistamiseksi. Vesihuoltolaitokset ovat toistaiseksi olleet vain harvoin yritysten kumppaneina kansainvälisissä hankkeissa.
-
Vesialan osaamisen, kasvun ja kansainvälistymisedellytysten vahvistaminen muilla kuin 1–2 kohdissa tarkoitetuilla tavoilla
Hankkeilla tuetaan ratkaisuja, joilla on vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillitsemisen tai ilmastonmuutokseen sopeutumisen sekä luonnonkadon estämisen näkökulmasta. Hankkeissa tiivistettiin yhteistyötä ja vuorovaikutusta vesialan toimijoiden ja muiden sektoreiden kesken esimerkiksi yritysten vesivastuullisuutta edistäen.
Rahoitetut hankkeet
Alva-yhtiöt Oy
“Digitaalisten vesihuoltopalveluiden kansainvälinen konseptointi ja sertifiointi vesijohtoverkoston vuotojen ja veden laadun hallintaan”
Haminan kaupunki
”Esikäsittelymenetelmän kehittäminen korkealaatuisen prosessiveden tuottamiseksi merivedestä, "MERIKIRI-hanke"
Oy Lining Ab
“Lining AQUAVISIO Aluemittausjärjestelmän vientimahdollisuuksien selvitys ja viennin mahdollistaminen Trimblen verkkotietojärjestelmän osana”
Operon Group Oy
“OperonWay -tiedonhallintajärjestelmän, seurantasovelluksen sekä MBR-tekoälyalgoritmin pilotointi viiden jätevedenpuhdistamon alueella.”
Oulun yliopisto
(BioS04 Oy, Aquaminerals Finland Oy, Feasib Oy)
“Kaivosten passiivisen vedenkäsittelyn uudet materiaalit ja arvoaineiden talteenotto (KaiPa)”
Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy, Wander
(Suorahapetus Oy)
“Vesijärjestelmän biofilmien hallinta hydrodynaamiseen kavitaatioon perustuvalla teknologialla”
Savonia-ammattikorkeakoulu Oy
Hämeenlinna-projekti, (Suomen vesifoorumi ry, Lindström Oy, Mecapinta Oy, Biobros Oy, Weefiner Oy): “Innovatiiviset yhdistelmäkäsittelyteknologiat teollisuusvesien käsittelyyn kansainvälisille vesialan markkinoille”
Vihti-projekti (Suomen vesifoorumi ry, Operon Group Oy, Vihdin vesi, Weefiner Oy): “Innovatiiviset yhdistelmäkäsittelyteknologiat typen poiston ja talteenoton tehostamiseksi kylmissä jätevesissä”
Soficta Oy
(Keypro Oy)
“Verkoston olosuhdemittaukset ja tiedon jalostaminen verkkotietojärjestelmässä”
Suomen vesistösäätiö sr
(Suomen vesifoorumi ry, Pyhäjärvi-instituutti)
“Kuinka tulla vesivastuulliseksi yritykseksi? P&K -yritysten vesivastuupalvelu 2030 –kehityshanke”
Allwatec Oy
”Allbiron - Plug & Play”
Flowplus Oy
(Ambientia Oy /Asensiot, Viimatec Digital Oy, Xylem Water Solution Suomi Oy, Water Solution Suomi Oy)
”Laitekannan elinkaaren aikainen kunnossapidon ja käynnissäpidon kustannustehokas validoituun tietoon perustuva resurssiohjaus”
Invenire Market Intelligence Oy
(Suomen Vesifoorumi ry)
”Vesiviisaamman ruokajärjestelmän ratkaisumalli”
Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy
(Suomen Vesifoorumi ry, Kaukointernational Oy, Tieto-Oskari Oy)
”DigiWADA - Enhancing Water and Dam management in Kazakhstan and Uzbekistan with PPP joint offering”
Lining Ab
”Lining AQUAVISIO osaksi globaalia SAP Storea”
Mittausguru Oy
”Ympäristötiedon integroitu hallinta modernissa kaivostoiminnassa”
Sansox Oy
”Markkinoiden kartoitus, agentin etsintä sekä luonnonvesipilotin tulosten todentaminen Thaimaassa sekä Koreassa.”
Savonian Ammattikorkeakoulu Oy
(Suomen Vesifoorumi ry, Hurja Solutions Oy, Viimatec Digital Oy)
”Kasvua ja kansainvälistymistä älykkäistä pumppauksen hallinnan sekä etähuollon ja ylläpidon sovelluksista”
Sofi Filtration Oy
Weeefiner Oy
”Suodin-sieppari - suomalaiset vesi-innovaatiot yhdessä”
Solar Water Solutions
”High recovery rate desalination system development and piloting”
Suomen Vesifoorumi ry
(Bauer Solutions Oy, Dewaco Oy, Intolead Oy, Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy)
”Water Ecosystem to Africa (WETA)”
Suomen Vesifoorumi ry
(Akkuteolisuus ry, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT)
”Akkuteollisuuden vedenkäytön ympäristö- ja talousvaikutusten arviointi”
Tarkemmat tiedot hankkeista löydät hakukierrosten tiedotteista
Ensimmäisen hakukierroksen tiedote: https://mmm.fi/-/vesiosaamisen-kasvuun-ja-kansainvalistymiseen-rahoitusta-kestavan-kasvun-ohjelmasta-yhteensa-1-76-milj.-euroa-kymmenelle-vesiosaamisen-hankkeelle?languageId=fi_FI
Toisen hakukierroksen tiedote: https://mmm.fi/-/vesiosaamisen-kasvuun-ja-kansainvalistymiseen-jalleen-rahoitusta-kestavan-kasvun-ohjelmasta-on-myonnetty-avustusta-3-3-milj.-euroa-21-lle-vesiosaamisen-hankkeelle
Kolmannen hakukierroksen tiedote: Tiedote rahoituspäätöksistä kolmas hakukierros (PDF avautuu)Tiedosto avautuu uudessa välilehdessä pdf 406kB
Sääntöjenvastaisuuksien käsittely ja petosriskienhallinta
Yhteisten EU-varojen käytössä säännösten noudattaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta varmistetaan varojen oikeudenmukainen ja tehokas käyttö. Säännösten mukainen toiminta edistää luottamusta viranomaisten ja tuensaajien välillä sekä varmistaa, että varat käytetään tarkoituksenmukaisesti ja suunniteltujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Seuraavassa käsitellään tarkemmin sääntöjenvastaisuuksien käsittelyä ja petosriskienhallintaa.
Kun sääntöjenvastaisuus havaitaan, ensimmäisenä toimena on maksatuksen keskeytys valtionavustuslain säännösten mukaisesti. Jos tukea on maksettu liikaa tai perusteettomasti, se peritään takaisin. Takaisinperinnässä noudatetaan valtioavustuslain ja hallintolain mukaisia menettelyitä.
Takaisinperinnän perusteita voivat olla tukien käyttö muuhun toimintaan kuin mihin ne on myönnetty, väärien tai harhaanjohtavien tietojen antaminen viranomaiselle tai muu tukien käyttöön liittyvien sääntöjen tai ehtojen rikkominen. Takaisinperintään ryhdytään viipymättä, kun takaisinperinnän perusteet käyvät ilmi.
Riskienhallinnassa tukiviranomainen soveltaa ennakoivaa, jäsenneltyä ja kohdennettua lähestymistapaa sekä toteuttaa tehokkaita ja oikeasuhteisia petostentorjuntatoimenpiteitä.
Tukiviranomaisella on oikeus keskeyttää tai lopettaa hanke, jos varojen käytön oikeellisuudessa on merkittäviä puutteita tai näyttää siltä, että hankkeella ei ole edellytyksiä saavuttaa sille asetettuja tavoitteita.
Tukiviranomaisen tehtävänä on ilmoittaa elpymis- ja palautumistukivälinevarojen käyttöön liittyvistä rikoksista, noudattaen valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain (676/2000) 17 §:n 1 momenttia sekä Valtiokonttorin tarvittaessa ilmoitettaviksi määräämistä muista sääntöjenvastaisuuksista valtiovarainministeriölle, valtiovarain controller -toiminnolle, Valtiokonttorille ja hallinnonalan ministeriölle sekä valtiontalouden tarkastusvirastolle ja Euroopan petostentorjuntavirastolle.
Euroopan unionin toimielinten, elinten ja laitosten tiedonsaanti- ja tarkastusoikeudet
Kansallisen lain 537/2022 mukaisesti Euroopan unionin toimielimillä, elimillä ja laitoksilla on tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus. Tuensaajilla on yhteistyövelvoite näiden toimielinten kanssa.
-
Tiedonsaantioikeus: EU-toimielimillä, kuten Euroopan komissiolla, on oikeus saada tietoa kaikista hankkeen toiminnoista ja tuloksista. Tämä tarkoittaa, että tuensaajan on annettava kaikki tarvittavat tiedot ja asiakirjat pyydettäessä.
-
Tarkastusoikeus: EU-toimielimet voivat suorittaa tarkastuksia ja auditointeja tuettuun hankkeeseen liittyen. Tämä voi sisältää paikan päällä tehtäviä tarkastuksia, taloudellisten raporttien ja tositteiden tarkastuksia sekä muita toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että hanketta toteutetaan sääntöjen mukaisesti.
-
Yhteistyövelvoite: Tuensaajan on oltava valmis tekemään yhteistyötä EU-toimielinten kanssa ja helpottamaan heidän tarkastustyötään. Tämä tarkoittaa muun muassa dokumenttien toimittamista ja tarkastusten sallimista.
Päällekkäisen rahoituksen ehkäiseminen
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen EU 2021/241 22 artiklan mukaisesti on varmistettava, ettei samaan hankkeeseen myönnetä tukea useasta eri rahoituslähteestä.
-
Rahoituksen koordinointi: Tuensaajan on varmistettava, että samaan hankkeeseen ei haeta ja saada tukea useista eri lähteistä, mikäli se johtaa päällekkäiseen rahoitukseen. Tämä tarkoittaa, että tuensaajan on pidettävä kirjaa kaikista rahoituslähteistä ja varmistettava, että ne eivät kata samoja kuluja.
-
Ilmoitusvelvollisuus: Jos tuensaajalla on useita rahoituslähteitä, on tärkeää ilmoittaa niistä kaikista rahoittajille ja varmistaa, että ne eivät rahoita samoja toimintoja tai kuluja. Tämä auttaa estämään päällekkäisyyksiä ja varmistaa rahoituksen oikeudenmukaisen käytön.
-
Rahoituksen kohdentaminen: Tuensaajan on varmistettava, että jokainen rahoituslähde käytetään juuri siihen tarkoitukseen, mihin se on myönnetty, eikä samoja menoja kateta useasta eri rahoituksesta.
Aineiston säilytysvelvollisuus
Kansallisen lain 537/2022 18 § mukaisesti tuensaajilla on velvollisuus säilyttää kaikki tukitoimintaan liittyvät asiakirjat ja aineistot. Tämä säilytysvelvollisuus ulottuu vuoden 2032 loppuun saakka. Olemme aiemmin tiedottaneet teitä kirjanpitolain 1336/1997 mukaisesta säilytysvelvollisuudesta, mutta haluamme korostaa, että myös kansallisen lain 537/2022 säännökset tulee ottaa huomioon.
-
Dokumenttien säilyttäminen: Tuensaajan on säilytettävä kaikki tukitoimintaan liittyvät asiakirjat, kuten sopimukset, laskut, maksukuitit, kirjanpitomateriaalit ja muut olennaiset dokumentit. Tämä säilytysvelvollisuus kestää vuoden 2032 loppuun saakka.
-
Valmius tarkastuksiin: Säilytetyt asiakirjat on pidettävä järjestyksessä ja helposti saatavilla, jotta ne voidaan tarvittaessa esittää tarkastajille. Tämä tarkoittaa, että tuensaajan on oltava valmis toimittamaan kaikki pyydetyt dokumentit tarkastusten yhteydessä.
-
Tietojen eheys: On tärkeää, että kaikki säilytettävät tiedot ovat tarkkoja ja oikeita. Virheelliset tai puutteelliset tiedot voivat johtaa ongelmiin tarkastuksissa ja mahdollisiin seuraamuksiin.
Tausta ja lainsäädäntö
Lisätietoja:
Panu Jouhkimo
hankepäällikkö
[email protected]
+358 50 396 0872
Elinvoimapalvelut-yksikkö
Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, PL 164, 50101 Mikkeli
www.ely-keskus.fi/etela-savo
Päivitetty: 31.03.2025