Tiedotteet 2014

Vaikuta vesienhoitoon - anna palautetta Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaehdotuksesta vuosiksi 2016-2021  (Pohjois-Karjalan ELY-keskus)

Pohjois-Karjalan alueen pinta- ja pohjavesiä koskeva Vuoksen vesienhoitosuunnitelma ja sitä täydentävä toimenpideohjelma valmistuivat vuonna 2009, ja niiden toteutus on parhaillaan käynnissä. Suunnitelmat on nyt tarkistettu vuosiksi 2016-2021. Suunnitelmassa kerrotaan vesistöjen ja pohjavesien tilasta, ongelmista ja siitä, miten vesien tilaa aiotaan parantaa. Suunnitelmasta ja toimenpide-ehdotuksista pyydetään kansalaisilta, viranomaisilta, yrityksiltä ja järjestöiltä kannanottoja 1.10.2014 – 31.3.2015 välisenä aikana. Palautteen perusteella vesienhoitosuunnitelmaa ja toimenpideohjelmaa tarkistetaan. Vesienhoitosuunnitelmat vahvistetaan valtioneuvostossa vuoden 2015 lopussa. Palautteen antamista varten on käytössä sähköinen lomake osoitteessa www.ymparisto.fi/vesienhoitoalue/vuoksi/osallistuminen.

Vesien hyvä tila vaatii tekoja, aikaa ja rahaa

Vesienhoidon tavoitteena on estää pinta- ja pohjavesien tilan heikkeneminen ja saavuttaa kaikkien vesien vähintään hyvä tila. Pohjois-Karjalassa vedet ovat pääosin hyvässä tilassa, kuitenkin parantamistoimia tarvitaan monin paikoin. Luokitellusta järvipinta-alasta 92 % on erinomaisessa tai hyvässä ja 8 % hyvää huonommassa tilassa. Tyydyttävässä tai sitä huonommassa tilassa on 75 vesimuodostumaa.  Mm. Heposelässä, Viinijärven länsiosassa, Onkamojärvissä, Ätäskössä sekä Taipaleenjoessa ja Koitajoen alajuoksulla tila on tyydyttävä. Pääosa muista hyvää huonompaan tilaan luokitelluista vesistöistä on pienehköjä.

Pohjavesien tila on pääosin hyvä. Polvijärven Lavalammen, Kontiolahden Lykynlammen sekä Ilomantsin Sonkajan I-luokan pohjavesialueet ovat riskialueita niissä todettujen haitallisten aineiden vuoksi. Pohjois-Karja-lassa on lisäksi 8 pohjavesialuetta, ns. selvityskohteita, joilla on paljon ihmistoimintaa, mutta pohjaveden laadusta ei ole vielä riittävästi tietoa tilan arvioimiseksi. Suurimmalle osalle riski- ja selvityskohteista on laadittu suojelusuunnitelmat riskien poistamiseksi tai vähentämiseksi. Suojelusuunnitelmaan sisältyvien toimien toteuttaminen on tärkeää pohjavesien tilan turvaamisen kannalta. Riskikohteissa hyvän tilan saavuttamiseen kuluu aikaa.

Pintavesien tilaa heikentävät Pohjois-Karjalassa erityisesti hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen ja paikoin myös pistekuormitus, kuten jätevedenpuhdistamot, kaivannaisteollisuus ja turvetuotanto.  Vesienhoidon painopistealueita ovat Viinijärven-Sysmäjärven-Taipaleenjoen ja Heposelän alueet, joihin kohdistuu runsaasti kuormittavaa toimintaa. Alueella sijaitsee useita tilaltaan heikentyneitä vesistöjä. Rehevöitymisen vähentämiseksi toimenpiteitä esitetään erityisesti maataloudesta ja muista hajalähteistä aiheutuvan ravinnehuuhtouman vähentämiseksi. Myös yhdyskuntien, turvetuotannon ja kaivostoiminnan päästöjen hallintaan esitetään toimenpiteitä. Lisäksi esitetään kunnostustoimia rehevöityneiden järvien tilan kohentamiseksi.

Outokummun alueen vesistöissä kemiallista tilaa heikentää veden nikkelipitoisuus kaivostoiminnan seurauksena.  Kemiallista tilaa arvioidaan vesistöissä myös ahvenen elohopeapitoisuuden perusteella. Maakunnan suurissa järvissä kemiallinen tila on kalatulosten perusteella yleensä hyvä.  Pielisjoessa ja muutamissa humuspitoisissa vesistöissä (esim. Hattujärvi ja Ilajanjärvi) tila on arvioitu hyvää huonommaksi. Petokalojen elohopeapitoisuus on runsashumuksisissa vesistöissä yleisesti korkeahko. Tämä on seurausta kaukokulkeumasta ja osin maankäytöstä, joka lisää humuksen huuhtoutumista.  

Kuormituksen lisäksi rakenteelliset muutokset, kuten padot ja perkaukset ovat monin paikoin vaikuttaneet etenkin virtavesien tilaan. Tilan parantamiseksi esitetään mm. elinympäristökunnostuksia. Maakunnan suurimmat joet, kuten Pielisjoki ja Lieksanjoen alajuoksu, ovat voimakkaasti muuttuneet voimalaitosten rakentamisen seurauksena. Rakentaminen on heikentänyt niiden ekologista tilaa, erityisesti kalastoa vaellusesteiden kautta. Toimenpiteet Saimaan järvilohen elinolojen ja lisääntymismahdollisuuksien parantamiseksi ovat parhaillaan käynnissä ja jatkuvat myös tulevina vuosina.

Muutokset tapahtuvat vesistöissä hitaasti. Hyvän tilan saavuttamiseen tarvitaan useissa vesistöissä aikaa aina vuoteen 2027.

Vesien tilaan voi vaikuttaa aktiivisesti osallistumalla

Vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan niin toiminnanharjoittajien, kansalaisten kuin kansalaisjärjestöjen työtä. Julkinen hallinto edistää vesienhoitoa esimerkiksi lupamenettelyllä, ohjauksella ja rahoitusta suuntaamalla.

Kiinnostus vesistökunnostuksiin on Pohjois-Karjalassa virinnyt viime vuosina. Kunnostukset ovat jo hyvässä vauhdissa Onkamojärvissä sekä Valtimolla mm. Kalliojärven-Patojärven ja Sorsajärven-Pitkälahden lintuvesialueilla. Lisäksi Polvijärvellä Viinijoen ja Polvijärven valuma-aluekunnostukset ovat parhaillaan käynnistymässä. Onkamojärville ja Höytiäiselle on perustettu yhdistykset, joiden tavoitteena on mm. edistää kunnostus- ja muita hankkeita järvissä.

Linkkejä:

• www.ymparisto.fi/vesienhoito
• www.ymparisto.fi/vesienhoitoalue/vuoksi
• www.ymparisto.fi/vesienhoito/pohjois-karjala
•  www.ymparisto.fi/vaikutavesiin

Lisätietoja

Limnologi Paula Mononen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, puh. 0295 026 204
Vesistöasiantuntija Tiina Käki, ELY-keskus, puh. 0295 026 196
Hydrogeologi Panu Ranta, ELY-keskus, puh. 0295 026 220
[email protected]