Vuoden 2013 Viisikanta-rakennussuojelupalkinnot Raahen ja Haukiputaalle (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus)

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kulttuuriympäristötoimikunnat ovat päättänet myöntää Viisikanta - rakennussuojelupalkinnon kahdelle kohteelle. Viisikanta–palkinnot myönnetään:

1. Palkinto nro 57 Raahen seurakunnalle Raahen Pyhän Kolminaisuuden kirkon esimerkillisestä restauroinnista ja ympäristön hoito- ja korjaustyöstä.

2. Palkinto nro 58 Reijo Haapalahdelle Haukiputaan Jokikylässä sijaitsevan Kellontörmän pihapiirin alkuperäisessä asussa säilytettyjen rakennusten esimerkillisestä korjaustyöstä.  

Palkinnot jakaa 9.4.2013 klo 13.00 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueen johtaja Heikki Aronpää.

1. Pyhän Kolminaisuuden kirkko / Raahe

Raahen kirkko, Pyhän Kolminaisuuden kirkko, valmistui vuonna 1912 ja se vihittiin käyttöön 24.3.1912. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck. Kirkkoon mahtuu noin 600 henkilöä. Kirkon ulkoseinät ovat Raahen edustan saarista louhittua ruskeanharmaata graniittia. Sisäpuolelta kirkon seinät ovat rapattua tiiltä. Katto on valmistettu sementtipaanuista. Kirkon alttaritaulun "Jeesuksen kanssa myrskyssä", on maalannut professori Eero Järnefelt vuonna 1926. Taiteilija on itse antanut maalaukselle nimeksi "Heräävä toivo". Saarnastuoli on tehty paikalla aiemmin sijainneen ja tulipalossa tuhoutuneessa kirkossa olleen saarnastuolin kaltaiseksi. Raahen kirkon upeat kattokruunut ja lampetit on takonut raahelainen taidetakomo A. F. Westman. Kattokruunut muistuttavat laivan reelinkiä. Vuonna 1988 valmistunut kuorin etelänpuoleisen ikkunan lasimaalauksen aiheena ovat Jeesuksen sanat "Minä teen teistä ihmisten kalastajia". Maalauksen on suunnitellut liminkalainen taiteilija Matti Lampi. Kirkkolaiva saatiin kirkkoon vuonna 1990. Sen on valmistanut raahelainen Olavi Pelkonen. Kirkon urut uusittiin vuonna 2013.

Raahen kirkossa on tehty useita peruskorjauksia sen valmistumisen jälkeen. Kirkon 100-vuotisjuhlan lähestyessä todettiin, että kirkossa on syytä tehdä perusteellinen korjaus ja se toteutettiin vuosina 2010–2011. Peruskorjauksen tavoitteeksi otettiin kirkon palauttaminen alkuperäiseen asuunsa muun muassa värien suhteen. Korjaus käsitti kirkon kaikkien sisätilojen lattia-, seinä- ja kattopintojen, täydentävien rakennusosien sekä kiintokalusteiden että uusien erikoiskalusteiden pintakäsittelyt. Korjauksen yhteydessä toteutettiin muun muassa kuoriosan laajennus, keskeisalttari, kirkkosalin penkkien istuinosien pehmustaminen sekä kirkkosalin peräosaan apusakasti ja morsiushuone. Kirkon LVI- ja sähkötekniset asennukset uusittiin korjauksessa kokonaisuudessaan. Ulkopuolen työt sisälsivät muun muassa kirkkoa ympäröivän puuston ja kasvillisuuden raivauksia, liikuntaesteisten luiskan toteutuksen sekä julkisivuvalaistuksen uusimisen. Raahen kirkon korjaussuunnittelusta vastasi oululainen Arkkitehtuuritoimisto Jorma Teppo Oy. Kirkon uudelleen vihkimisen toimitti piispa Samuel Salmi 18.3.2012. Samalla vietettiin kirkon 100-vuotisjuhlaa.

Raahen Pyhän Kolminaisuuden kirkko on osa Raahen Pekkatorin ja ruutukaava-alueen puutalokortteleita, jotka on arvotettu kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi. Raahen kirkon korjaus- ja muutostyöt on suunniteltu ja toteutettu sakraalirakennuksen valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen ja palauttaen.

Yhteystiedot / Raahen Pyhän Kolminaisuuden kirkko:
kirkkoherra Tuomo Matala, puh. 040 671 0615

2. Kellontörmän pihapiiri / Haukipudas (Oulu)

Kellontörmän pihapiiri sijaitsee Kiiminkijoen etelärannalla Haukiputaan Jokikylässä. Alun perin torpaksi perustettu Kellontörmän tila on erotettu Jokikylän Pikkujämsän RN:o 31 verotilasta. Torpan tarkka perustamisvuosi ei ole selvillä. Kellontörmän tilasta esiintyy mainintoja jo Suomen sodan (1808–1809) ajoilta. Kellontörmästä on laadittu tilakartta vuonna 1856.

Kellontörmän torpan tai mäkituvan perustajista ja varhaisimmista asukkaista ei varmaa tietoa. Haukiputaan seurakunnan rippikirjojen mukaan Kellontörmän torppareina asuivat vuosina 1856–1867 Pikkujämsän talon poika Juho Matinpoika Jämsä (s. 1.7.1786, k. 28.7.1867) vaimonsa Kaisa Reetan o.s. Halonen l. Kurtti (s. 4.7.1822) kanssa. Heille syntyi kaksi poikaa: Mikko Juhonpoika (s. 5.9.1853) ja Juho Juhonpoika (s. 6.1.1857). Juho Jämsän kuoleman jälkeen leskivaimo Kaisa muutti poikiensa kanssa takaisin Pikkujämsään.  

Säilyneiden kauppakirjojen mukaan sepäksi ryhtynyt Mikko Juhonpoika Pikkujämsä palasi asunmaan Kellontörmän torppaan ja täydensi sen rakennuskantaa 1870–1880-luvuilla. Mikko, joka jo silloin tunnettiin paremmin nimellä Kellontörmän Mikki, oli aikoinaan kuuluisa valmistamistaan viikatteistaan ja partaveitsistään. Hän oli naimaton, mutta aikakauden käytännön mukaan otti orvoiksi jääneitä sukulaislapsia holhottaviksi. Näin tilaa tuli hoitamaan 1920-luvulla Mikko Pikkujämsän veljentytär Anna-Reetta aviomiehensä Eino Haapalahden kanssa. Pihapiirissä on asuttu jatkuvasti vuoteen 1997 asti, minkä jälkeen se on ollut vapaa-ajan asuntona. Talo on sen nykyisen omistajan Reijo Haapalahden mummola.

Kellontörmän rakennukset muodostavat perinteisen tiiviin, neljältä sivulta rajatun ja kulmistaan avoimen pihapiirin. Kellontörmän pihapiiriin kuuluvat pääasiassa 1870- ja 1880-luvuilla rakennetut päärakennus, kesätupa, navettarakennus, tallirakennus, savusauna, kaksi aittaa, riihi, paja ja elosuoja, jotka ovat säilyneet lähellä alkuperäistä asuaan. Riihi, paja ja elosuoja ovat eri omistajien hallussa.

Pihapiirin rakennuksiin ei ole tehty juurikaan muutoksia 1930-luvun jälkeen. Vanhimmat rakennukset ovat edelleen hirsipinnalla, joiden punamultaus on kulunut kauniisti pois lähes kokonaan. Nykyasussaan olevaan pihapiiriin on luultavasti 1870-luvulla rakennettu päärakennus, jossa on pirtti, veranta, porstua, keittiö ja kaksi kamaria. Pirtti on liitetty rakennukseen myöhemmin, sillä verannan vieressä, liitoskohdassa olevassa raudassa on vuosiluku 1909. Samaan aikaan koko rakennusta ja kesätupaa on korotettu kolmella hirsikerralla asukkaiden pituuden lisääntyessä ajan kulussa. Kamaripään alla on kaksi kellaria. Rakennus on rossipohjalla ja siellä on jäljellä vanhat uunit. Kesätupa, tallirakennus, savusauna, riihi ja navettarakennuksen itäpäässä oleva vanha navetta ovat ilmeisesti myös 1870–1880-luvuilta. Aitat ovat 1700-luvulta. Tallin seinässä on vuosiluku 1874, ja rakennuksen pohjoispään puohin seinässä on kirjoitus: '1880 on tehty tämä puohi'. Todennäköisesti seppä on heti muutettuaan rakentanut myös pajan itselleen. Pajassa on jäljellä sisustus ahjoineen ja palkeineen.

Kellontörmän pihapiirin pitkälle alkuperäisessä asussaan säilyneitä rakennuksia on kunnostettu ammattitaitoisin ja asiantuntevin ottein rakennusten kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen ja alkuperäisiä materiaaleja säilyttäen. Kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan Kellontörmän pihapiiri on arvotettu maakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi.

Yhteystiedot / Haukiputaan Kellontörmän pihapiiri:
Reijo Haapalahti, puh. 0400-431 557

Viisikanta

Suomessa viisikanta on yhtäjaksoisesti, piirrintä nostamatta tehty 5-kärkinen tähti, vanha taikamerkki, joka oli tarkoitettu suojaamaan rakennuksia, käyttöesineitä ja ruoka-astioita henkivoimia, noitia ja pahaa silmää vastaan.  Viisikanta oli tunnettu jo Babyloniassa Istar- jumalattaren ja viisipäiväisen viikon tunnuskuvana.

Viisikanta- rakennussuojelupalkinto voidaan jakaa seuraavin perustein:

- Alkuperäisessä asussa säilytetty rakennus tai pihapiiri. Esimerkillinen restaurointi, ympäristön hoito tai korjaustyö.
- Perinteitä kunnioittava rakennuksen perusparannus tai käyttötarkoituksen muutos.
- Perinteitä kunnioittava rakennetun ympäristön, perinnemaiseman tai kaupunkikuvan säilyttäminen tai perusparantaminen.
- Erityisen hyvin perinteisen rakennuskulttuurin ja ympäristön huomioon ottava yleis- tai asemakaava
- Muu taho / teko, joka on merkittävästi edistänyt rakennetun ympäristön säilyttämistä.
- Palkittavissa kohteissa korjaustöiden tai rakennusten käyttötarkoitusten muutosten tulee olla toteutettu siten, että kohteen kulttuurihistorialliset arvot ovat säilyneet.

Viisikanta-palkintoa on myönnetty yksityiselle tai yhteisölle arvokkaasta työstä rakennussuojelun saralla vuodesta 1990 alkaen. Palkinto käsittää kunniakirjan ja mitalin, jonka on kustantanut ja valmistanut Rautaruukki Oy (nykyinen Ruukki Metals OY, Raahen terästehdas).

Viisikanta-palkinnon jako on pyritty ajoittamaan kevääseen kansainvälisen monumenttipäivän tienooseen. Kansainvälistä monumenttipäivää vietetään vuosittain huhtikuun 18.päivänä.  Aloitteen päivän viettämisestä on tehnyt muistomerkkien ja historiallisten alueiden kansainvälinen neuvosto (ICOMOS).