Trafiksäkerhet
NTM-centralen främjar trafiksäkerheten både genom samarbete och med väghållningsåtgärder
Vi utför förebyggande trafiksäkerhetsarbete genom att samordna markanvändningen och trafiken.
Dessutom strävar vi efter att minska riskerna för trafikolyckor och lindra konsekvenserna genom att förbättra väg- och trafikmiljön, exempelvis genom att bygga mitträcken och älgstängsel och söka lösningar för att stöda den lätta trafikens ställning. Körhastigheterna regleras med hastighetsbegränsningar och den automatiska trafikövervakningen sköts i samarbete med polisen.
Genom vinterunderhåll av vägarna garanterar vi verksamhetsförutsättningar för näringslivet och möjligheter för allmänheten att tryggt färdas på vägarna också under vintern. Vägtrafikanterna tycker att det är viktigt med ett så jämnt och förutsebart väglag som möjligt. Det här är viktigt både för säkerheten och för att transporterna ska löpa säkert och utan störningar.
NTM-centralerna koordinerar och stöder kommunernas trafiksäkerhetsarbete genom att delta i trafiksäkerhetsgrupper, aktivera kommuner att planera trafiksäkerheten och ordna utbildning.
Ökad trafiksäkerhet i väghållningen
Att trygga säkerheten i trafiken är bland de viktigaste målen i vägnätets dagliga underhåll, som största delen av väghållningens finansiering används till. På vintrarna ser man till trafiksäkerheten genom halkbekämpning och annat vinterunderhåll i rätt tid. Genom vägmarkeringar, röjning för att förbättra sikten samt reparationer av beläggningen tryggas trafiken på hela vägnätet.
Trafikmiljöns säkerhetsproblem löses i första hand genom små kostnadseffektiva åtgärder som genomförs inom ramen för den årligen fastställda finansieringen. Genom prioriteringar strävar man efter att hitta och reparera de farligaste och mest verkningsfulla objekten. Inom förbättringsarbetet betonas tätorter och huvudvägar eftersom åtgärder som riktas till dessa har den största inverkan på trafiksäkerheten.
Säkerheten i tätorterna förbättras genom att hejda körhastigheterna och genomföra små åtgärder för att förbättra trafikmiljön. Barns och skolelevers säkerhet i trafiken förbättras genom att utveckla gång- och cykelförbindelserna samt genom att förbättra övergångsställena på skolvägen. Skyddsvägar som behöver förbättras prioriteras, och de mest effektiva åtgärderna genomförs.
På huvudvägarna är de små, kostnadseffektiva åtgärderna som förbättrar trafiksäkerheten bland annat automatisk hastighetsövervakning, tydliga vägmarkeringar, bygg och reparation av räcken, justering av hastighetsbegränsningarna samt effektiv information om störningar. Nya metoder sökes aktivt genom försök och pilotprojekt.
Säkerhetsvisionen eftersträvas genom samarbete
Visionen om säkerhet i vägtrafiken går ut på att ingen ska behöva dö eller skadas allvarligt i trafiken. En förbättring av trafiksäkerheten hör till NTM-centralernas främsta mål.
I den dagliga trafiken framhävs varje trafikants ansvarsfulla uppförande, till exempel att använda säkerhetsbälte, följa trafikreglerna, ta andra trafikanter i beaktande och välja hållbara färdsätt. Målet med undervisnings- och informationsarbetet är att påverka väganvändarnas trafikbeteende och attityder så att de rör sig på ett hälsosamt, tryggt och ekonomiskt sätt.
Att påverka attityderna är ett pågående arbete, och därför utförs kommunikationen om trafiksäkerheten i samarbete mellan olika aktörer. Målet är att samarbetet för att främja trafiksäkerheten som görs med kommunerna, polisen, Trafikskyddet och näringslivet ska fördjupas ytterligare. Tyngdpunkten är att stöda kommunernas trafiksäkerhetsarbete, i synnerhet den livslånga trafikfostran. De bästa resultaten uppnås genom långsiktig verksamhet för att göra trafiksäkerhetsfrågorna mer synliga och respekterade samt olika åtgärder som förbättrar trafiksäkerheten mer godtagbara.
Resursbristen inom arbetet med trafikfostran lindras genom lämpligt dimensionerat regionalt samarbete med målet att dela goda erfarenheter. Genom kommunernas och NTM-centralernas gemensamma planer för trygg och hållbar trafik samt uppföljningen av dessa programmeras mindre säkerhetsåtgärder för landsvägs- och gatunätet, till exempel förbättrad säkerhet vid övergångsställen och justering av hastighetsbegränsningar, samt koordineras samarbetet. Som stöd för kommunernas trafiksäkerhetsarbete finns på många ställen s.k. trafiksäkerhetskoordinatorer eller -aktörer. De är oftast konsulter, vars kostnader kommunerna och NTM-centralerna ansvarar för tillsammans.
Liikenneturvallisuus - Kaakkois-Suomi
Sivun sisältö:
- Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelma 2022-2030
- Toimintaympäristön haasteita
- Liikenneturvallisuustilanne
- Liikenneturvallisuusvisio ja tavoitteet vuoteen 2030
- Painopistealueet ja toimenpiteet vuosille 2022-2026
- Liikenneturvallisuustyön toimintamalli
- Liikenneturvallisuussuunnitelman seurantakatsaus
- Kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat
Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelma 2022-2030
Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelma linjaa kokonaisvaltaisesti Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueen liikenneturvallisuustyötä tuleville vuosille. Suunnitelma toimeenpanee valtakunnallista liikenneturvallisuusstrategiaa. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa on kuvattu alueen liikenneturvallisuustilanne ja arvioitu keskeisimpiä toimintaympäristön muutoksia. Suunnittelua on ohjannut nollavisio, jonka mukaisesti kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.
Toimenpiteiden suunnittelua on tehty Safe System -ajattelun hengessä eli korostaen tienkäyttäjien turvallisuuteen ja toimintaan vaikuttamiseksi tarvittavan keinovalikoiman monipuolisuutta. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa asetettu visio ja tavoitteet ulottuvat vuoteen 2030. Toimenpidesuunnittelun aikajänteenä on vuodet 2022–2026. Suunnittelussa rajaudutaan tieliikenteen turvallisuuteen ja toimenpiteisiin, jotka ovat alueellisten julkisen sektorin toimijoiden kautta edistettävissä
- Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelma 2022-2030 (pdf)
- Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelma, tiivis esittely (pdf)
Toimintaympäristön haasteita
Liikenteen toimintaympäristössä eletään suurten ja nopeiden murrosten aikaa. Muutoksia tapahtuu globaalilla, kansallisella ja alueellisella tasolla. Toimintaympäristön muutosten ennakoimisesta ja niiden merkityksen ja seurausten arvioinnista liikenteeseen ja liikennejärjestelmien kehittämiseen on tullut yhä haastavampaa.
Liikenneturvallisuustyön näkökulmasta keskeisimpiä ovat muutokset liikkumisen ja kuljetusten määrässä ja suuntautumisessa sekä käytetyissä liikenne- ja kulkumuodoissa (onnettomuuksille altistuminen ja onnettomuusriski).
Valtakunnallisella ja alueellisella tasolla kestävän liikennejärjestelmän kehittäminen on keskeinen edellytys liikenneturvallisuustyön tavoitteiden saavuttamiseksi. Liikenneturvallisuuteen vaikuttavat keskeisesti myös monet yhteiskunnalliset muutostekijät, joista keskeisimpänä väestörakenne sekä erilaiset sosiaaliset ja terveydelliset haasteet. Liikenneturvallisuutta edistäviä toimia tarvitaankin yhteiskunnan eri tasoilla.
Liikenneturvallisuustilanne
Kaakkois-Suomen tieliikenteessä menehtyy vuosittain keskimäärin 13 henkilöä (2017-2021) ja loukkaantuu vakavasti keskimäärin 46 henkilöä (2016-2020). Tieliikenteen turvallisuuden nollavision tavoittelun näkökulmasta voidaan siis puhua keskimäärin 59 vuosittaisesta vakavasta henkilövahingosta.
Pitkän aikavälin kehitys kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa Kaakkois-Suomen alueella on mennyt tasaisesti parempaan suuntaan. Tieliikennekuolemien määrä on vähentynyt noin kolmannekseen 20 vuoden takaisesta.
Vakavasti loukkaantuneiden määrän kehityksessä ei ole viime vuosina ollut nähtävissä suuntausta parempaan, mikä on osin seurausta pyöräilijöiden vakavien loukkaantumisten määrän kasvusta.
Valtakunnallisessa asukaslukuun suhteutetussa vertailussa vakavien henkilövahinkojen määrä Kaakkois-Suomessa edustaa koko maan keskitasoa. Kymenlaaksossa tilanne on parempi ja Etelä-Karjalassa huonompi kuin maassa keskimäärin.
Liikenneturvallisuusvisio ja tavoitteet vuoteen 2030
Pitkän aikavälin visiona on, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua tieliikenteessä. Liikkuminen koetaan turvalliseksi kulkutavasta tai liikkujan erityispiirteistä riippumatta. Liikkumisvalinnat ovat ympäristöystävällisiä sekä terveyttä ja turvallisuutta edistäviä.
Pitkän aikavälin tavoitteena on, että tieliikenteessä kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden määrä vähenee jatkuvasti. Vuonna 2030 tieliikenteessä menehtyy enintään 5 ja loukkaantuu vakavasti enintään 20 ihmistä. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kokema turvallisuuden tunne liikenteessä kasvaa.
Painopistealueet ja toimenpiteet vuosille 2022-2026
Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelma sisältää monipuolisesti liikenneturvallisuustyön eri osa-alueisiin liittyviä toimenpiteitä. Viisivuotiseen toimenpidesuunnitelmaan on kirjattu yhteensä noin 70 toimenpidettä, joista jokaiselle on määritelty alueelliset vastuutahot. Toimenpiteet on ryhmitelty nykytilan analyysin ja vaikuttavuuden perusteella valituille painopistealueille, joita ovat:
- nuoret
- ajonopeudet
- päihteet
- ajoterveys
- jalankulku, pyöräily ja sähköiset liikkumisvälineet
- päätiet.
Lisäksi läpileikkaavina teemoina käsitellään elinikäisen liikennekasvatustyön ja tieliikenteen pelastustoiminnan kehittämistä.
Liikenneturvallisuustyön toimintamalli
Nollavision saavuttamiseksi on tehtävä systemaattista työtä. Alueelliseen liikenneturvallisuustyöhön tarvitaan mukaan kaikki ne toimijat, jotka voivat omalla panoksellaan edistää asetetun tavoitteen saavuttamista. Eri toimijoiden välinen yhteistyö ja verkostoituminen on edellytys kaikkien tarvittavien keinojen käyttöönottamiselle ja toiminnan vaikuttavuudelle.
Liikenneturvallisuussuunnitelmat ovat työkaluja ”jaetun vastuun” konkretisoimiseksi valtakunnallisessa, alueellisessa ja paikallisessa liikenneturvallisuustyössä. Julkisella sektorilla on keskeinen rooli koordinoida yhteistoimintaa, ylläpitää liikenneturvallisuustyön tilannekuvaa ja edistää laadittujen suunnitelmien toteutumista.
Kaakkois-Suomessa liikenneturvallisuustyön alueellisesta koordinoinnista ja liikenneturvallisuussuunnitelman edistämisestä ja seurannasta vastaa ELY-keskuksen vetämä Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuustyöryhmä.
Paikallista liikenneturvallisuustyötä ohjataan ja suunnitellaan kuntien liikenneturvallisuustyöryhmissä. Turvallisen liikkumisen edistäminen on keskeinen osa kunnan perustehtävää eli kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Jokaisessa Kaakkois-Suomen kunnassa on toimiva kunnan liikenneturvallisuustyöryhmä, ja ryhmän toimintaa tukeva liikenneturvallisuuskoordinaattori.
Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelman seurantakatsaus 2024
Liikenneturvallisuustyön seurannan tarkoituksena on arvioida suunnitelman toteutumista ja vaikuttavuutta. Seurannassa arvioidaan tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista sekä alueellista ja paikallista liikenneturvallisuustyötä. Seurannan tuloksista ja muista liikenneturvallisuuteen liittyvistä ajankohtaisista aiheista ja ilmiöistä keskustellaan vuosittain järjestettävässä Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumissa. Seurannan tuloksista laaditaan myös vuosittain julkaistava seurantakatsaus. Viimeisin katsaus on laadittu toukokuussa 2024 ja se on saatavilla alla.
Kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat
Alueellisen Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelman lisäksi myös jokaisella alueen kunnalla on tarkempi paikallinen liikenneturvallisuussuunnitelmansa.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus huolehtii jatkuvana prosessina siitä, että alueen kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat ovat ajan tasalla. Suunnitelmat on toteutettu seutukuntakohtaisina prosesseina seuraavasti: Etelä-Kymenlaakso, Kouvola, Lappeenrannan seutu ja Imatran seutu. Suunnitelmien toteutumista seurataan vuosittain ja ne päivitetään määräajoin.
Suunnitelmat laaditaan yhteistyössä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen sekä kuntien kanssa (työhön osallistuvat myös Liikenneturva ja poliisi). Etelä-Kymenlaakson kuntien suunnitelmat on toteutettu vuonna 2016, Kouvolan suunnitelma vuonna 2017, Lappeenrannan seudun kuntien suunnitelmat vuonna 2018 ja Imatran seudun kuntien suunnitelmat vuonna 2019.
Uppdaterad: 14.08.2024