Onnistumisia Itä-Suomesta – seminaari virtavesien vapauttamisesta (Kaakkois-Suomi)
Onnistumisia Itä-Suomesta -tilaisuus järjestettiin Rautjärvellä perjantaina 7. kesäkuuta asiantuntevalle kutsuvierasyleisölle. Kuulijoita tilaisuuteen saapui yli 60. Tilaisuudessa esiteltiin koskikunnostusten ja kalojen vaellusesteiden poistamisen menestystarinoita Kaakkois-Suomen ja Savo-Karjalan alueilta noin 15 vuoden ajalta.
Seminaarin aamupäivässä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen edustajat esittelivät katsauksen omalla alueellaan toteutetuista vaellusesteiden poisto- ja ohitusratkaisuista ja Savo-Karjalan alueelta kuultiin vastaava katsaus alueen toimijoilta. Kunnostettuja ja ennallistettuja kohteita esiteltiin yhteensä noin 30.
– Seminaarista saadun palautteen perusteella myös moni pitkään virtavesien parissa töitä tehnyt yllättyi positiivisesti kohteiden isosta määrästä. Vaikka juuri Hiitolanjoki on viime vuosina saanut eniten näkyvyyttä medioissa, on tärkeää tuoda myös esille se, miten suuri määrä muita erilaisia vaellusesteitä on poistettu ja millaista yhteistyötä se on vaatinut, korostaa Vaittinen.
– Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen rooli on ollut ratkaiseva Hiitolanjoen kokonaisuudessa. Ilman kalaviranomaisen läpiviemää vesivoimalaitosten velvoitteenmuutosprosessia ei ennallistamishanke olisi ollut mahdollinen, Vaittinen antaa tunnustusta.
– Onnistuneita hankkeita yhdistää kerta toisensa jälkeen kala- ja vesiviranomaisen, vesialueiden omistajien, toiminnanharjoittajien, kuntien, järjestöjen ja muiden sidosryhmien tiivis vuoropuhelu. Erilaisista intresseistä – jopa ristiriidoista – huolimatta asioita on saatu edistettyä ja lopulta löydettyä kaikkia eri tahoja miellyttävät ratkaisut.
Seminaaripäivän päätteeksi järjestettiin tutustuminen Lahnasenkoskelle.
Virtavesien kunnostaminen etenee Suomessa
Seminaarin iltapäivässä maa- ja metsätalousministeriön Perttu Tamminen esitteli katsaukset Nousu-vaelluskalaohjelman tilanteesta. Vaelluskalojen nousuesteiden poistamista alettiin tukea jo Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeessa. Nousu-vaelluskalaohjelma käynnistettiin Sanna Marinin hallituksen aikana ja maa- ja metsätalousministeriö jatkaa ohjelmaa nyt jo toista hallituskautta. Nousu-ohjelmaa osaltaan täydentää lisäksi yhteistyö ympäristöministeriön Helmi-ohjelman kanssa. Ympäristöministeriön Antton Keto käsittelikin esityksessään virtavesiä ennallistamisen näkökulmasta.
Ministeri Pertti Salolainen kertasi puheessaan virtavesien suojelun historiaa ja tarjosi näin vertailukohdan tämänhetkiseen tilanteeseen. Salolaisella on pitkä kokemus suomalaisesta virtavesien suojelusta. Hän kertoi virtavesiasioiden kehityksestä Suomessa lähtien koskiensuojelulaista, joka saatiin voimaan jo vuonna 1987. Salolainen totesi, että oli hyvin silmiä avaavaa ja yllättävääkin nähdä, miten paljon Kaakkois-Suomessa ja Savo-Karjalassa on tehty työtä virtavesien hyväksi.
Seminaarin järjestivät Kaakkois-Suomen ELY-keskus, WWF ja Rautjärven kunta.
Hiitolanjoki on innostava esimerkki muille kunnostushankkeille
Onnistumisia Itä-Suomesta -seminaari ajoittui Hiitolanjoki hurmaa -tapahtumaa edeltävään päivään. Rautjärven kunta järjesti lauantaina 8.6. hienon tapahtumapäivän, joka keräsi Simpeleen keskustaan ja läheisille kolmelle koskikohteelle noin 3 500 kävijää. Tapahtuman järjestelyt vaativat kunnalta, vapaaehtoisilta ja yhteistyökumppaneilta paljon valmistelua ja työtä.
– Rautjärvellä on ollut hienoa nähdä, miten Hiitolanjoesta on tullut asukkaita yhdistävä tekijä. Kuntalaiset ovat ylpeitä ja innoissaan vapaana virtaavasta joestaan.
– Paikallisaktiivien lisäksi myös kunnan johtohenkilöt, niin virkamiehet kuin poliittinenkin johto ovat olleet sitoutuneita koko kunnostus- ja kehittämishankkeen ajan. Ekologisen ja kalataloudellisen hyödyn lisäksi Hiitolanjoki-prosessi on tuonut myös positiivisia sosio-ekonomisia vaikutuksia alueelle.
Seminaariaineistoa voi tiedustella Matti Vaittiselta, matti.vaittinen(at)ely-keskus.fi.
Teksti: Anne Sironen
Kuvat: Nella Pesu ja Jari Sihvonen