Uutiset

Puheenvuoro: Mikä on empatian merkitys organisaatiossa ja johtamisessa?

Millaisia mielikuvia sinussa herättää sana empatia? Onko se epämääräistä pullamössöä ja loputonta nami nami -meininkiä? Näkyykö se työelämän arjessa, loistaako se kenties vain juhlapuheissa vai ei oikeastaan kummassakaan? Sopiiko empatia mielestäsi paremmin varhaiskasvattajan tai sairaanhoitajan suuhun kuin avaruustutkijan, pörssimeklarin tai sotilaan käyttäytymiseen? Onko empaattinen johtaja tai kollega pelkkä heikko ja hymyilevä, joka suuntaan myötätuntoisesti taipuva tuuliviiri, joka ei saa tuloksia aikaiseksi? Katja Kiukas valottaa Puheenvuorossaan empatian merkitystä organisaatiossa ja johtamisessa. Lähde Katjan mukaan!

Kestävämpi työelämä ja muuttuvat, alati psyykkisiä ja kognitiivisia vaatimuksia ruokkivat toimintaympäristöt edellyttävät meiltä organisaatioiden kokoisia muutoksia ihmisten ajatusmalleihin, ihanteisiin ja käytäntöihin. Sitran Megatrendit 2023 -selvitys nostaa esiin yhtenä vallitsevana yhteiskunnallisena suuntauksena hyvinvoinnin kasvavat haasteet ja ennustaa materiaalisen ja yksilökeskeisen hyvinvointikäsityksen väistymistä pitkän aikavälin, ongelmien ennaltaehkäisyn, eettisen toiminnan ja osallisuuden, yhteisöllisyyden ja onnellisuuden vahvistumisen tieltä. Vastikään päättynyt Työelämä 2030 -ohjelmakauden tutkimus- ja kehitystyö summaa puolestaan tuottavan, menestyvän ja hyvinvoivan työelämän kantaviksi voimiksi luottamuksen vahvistamisen, vuoropuhelun lisäämisen, yhdessä oppimisen mahdollistamisen, luovuuden vapauttamisen ja johtamisen kehittämisen. Empatian superliima yhdistää näitä kaikkia työelämän ja hyvinvoinnin rakennusaineita – se on ihmisen ainutlaatuinen kyky ja tunneälytaito, jonka voi nähdä ihmisen kaltaiselle sosiaaliselle eläimelle välttämättömyydeksi kaikkialla, missä kohtaamme ja pyrimme ymmärtämään lajitovereitamme ja tekemään toimivaa yhteistyötä.

Empatian voi valjastaa käyttöön niin rivityöläinen kuin johtajakin, kun vain tiedostamme ja tunnustamme empaattisen toimintatavan mallit, merkityksen ja hyödyt ja lähdemme rohkeasti kehittämään empatiataitojamme. Työelämässä pelkät asia- ja ammattialakohtaiset tiedot ja taidot eivät kanna, vaan työn murroksessa niitä tukemaan tarvitaan ns. metataitoja, joihin myös empatiataidot voidaan lukea kuuluviksi. Empatia on samalla sekä johtamiskysymys että koko organisaation asia.

Empatian ymmärretään muodostuvan useammasta vuorovaikutuskyvystä ja niihin liittyvistä taidoista ja teoista: toisen ihmisen ja itsensä ymmärtämisestä (kognitiivinen empatia), tunteiden ja kokemusten jakamisesta (affektiivinen empatia) ja toiselle osoitetusta hyväntahtoisesta huomiosta tai tekemisestä ja iloitsemisesta (myötätunto, -ilo- ja -into). Kansainvälinen tutkimus ja monet liike-elämästä kumpuavat esimerkit kannustavat meitä empatian ymmärtämiseen, empatiataitojen vaalimiseen ja aktiiviseen hyödyntämiseen työyhteisöissä. Tutkija ja Empatian voima työssä -kirjan tekijä Miia Paakkanen tuo teoksessaan esiin monia empatian positiivista vaikutusta kuvaavia esimerkkejä ja toteaa, että sellaiset yritykset ja yhteisöt, jotka ymmärtävät empatian voiman, pystyvät moninkertaistamaan mahdollisuutensa onnistua, menestyä ja säilymään muutoskyvykkäinä. Empatia ei ole rakettitiedettä, vaan inhimillisyyden ja ihmisyyden ydintä.

Empaattinen ote on sellaisen psykologisesti turvallisen ilmapiirin luomista, jossa työntekijöiden yhteistyöhalu, luovuus, rohkeus, sitoutuminen ja ponnistelu yhteisten tavoitteiden eteen pystyy vahvistumaan, ja työntekijöillä on edellytyksiä voida hyvin. Empaattisesti toimivassa organisaatiossa osataan ottaa huomioon sekä kasvaminen ja oppiminen, että suoriutuminen ja voittaminen – ja nimenomaan tässä järjestyksessä. Empatia eletään todeksi ajatuksissa, tunteissa ja teoissa pääpiirteissään näin:

• ihmisten erilaisuus hyväksytään ja sitä arvostetaan voimavarana
• virheet hyväksytään ja ymmärretään oppimiskokemuksiksi, ja niiden sattuessa kannustetaan ja autetaan ihmistä eteenpäin
• jokainen organisaation jäsen kohdataan ja hänestä välitetään aidosti omana itsenään.

Johtajilla on empaattisen organisaatiokulttuurin luomisessa kieltämättä merkittävä asema – jos johtaja tiedostaa ja ymmärtää empatian merkityksen ja on valmis nöyrästi ja uteliaana näkemään vaivaa eli tutkimaan, kehittämään ja ottamaan empatiataidot ja -teot johtamisen keinovalikoimaansa, positiivinen malli ja vaikutus varmasti valuvat esimerkin kautta muillekin organisaatiotasoille. Johtajan työpöytä tunnetusti pursuilee asioita jatkuvasti, ja kiire ja paine voivat tehokkaasti estää empatian toteuttamista. Empaattinen johtamisote on kuitenkin tietoisen valinnan ja panostuksen kysymys, jonka hyötyjen äärelle kannattaa pysähtyä. Uskoisin, että jokaista johtajaa kiinnostaa kolmen vuosikymmenen aikana kertynyt tutkimustieto empatiakykyjen myönteisistä vaikutuksista organisaatioiden tulokseen, ihmisten omaan ja keskinäiseen toimintaan ja hyvinvointiin. Miia Paakkanen listaa kirjassaan ainakin 10 erilaista empatian aikaansaamaa hyötyä – onko sinun organisaatiossasi varaa jättää nämä huomiotta?

• Taloudellinen kannattavuus paranee, jopa haastavissa muutostilanteissa.
• Hyvinvointi kohenee niin työntekijöillä kuin työpaikan muilla sidosryhmillä, mikä vaikuttaa myös työajan ulkopuolella.
• Organisaation muutoskyvykkyys vahvistuu, kun kulttuuriin ja ihmisten välille kudottu empatia, myönteisyys, huolenpidon ja auttamisen kaltaiset empatiateot suojaavat ja tuovat valmiutta, jaksamista, sitoutumista ja joustavuutta muutosten keskellä elämiseen.
• Yhteistyö on tuloksellisempaa ja sujuvampaa, kun ihmiset jakavat kokemuksen empatiasta ja sen täyttämästä vuorovaikutuksesta.
• Asiakaspalvelun laatu nousee, kun avuliaisuus, hyväntahtoisuus, positiiviset tunteet jylläävät ja väärinymmärrykset ja haastavat tilanteet käännetään onnistumisiksi empatian keinoin.
• Innovatiivisuus kukoistaa luovaa prosessia tukevassa, ajattelua avartavassa ja parempia päätöksiä tuottavassa, positiivisessa ja turvallisessa ilmapiirissä.
• Oppiminen tulee mahdolliseksi, kun empatia edistää luottamusta ja psykologista turvallisuutta, joiden suojissa virheetkin uskalletaan huomata ja tunnustaa, ja ne koetaan mahdollisuutena oppia ilman, että ihmisen arvostus tai arvokkuus kärsii.
• Työn imu kasvaa, kun empatia lisää ja vahvistaa työhön liittyviä positiivisia tunteita ja voimavaroja ja toisaalta purkaa kuormitusta.
• Työntekijöiden sitoutuminen työpaikkaan vahvistuu, kun työntekijöistä välitetään aidosti, heitä kohdellaan myötätuntoisesti, ja he tulevat kuulluiksi ja nähdyiksi omana itsenään.
• Työn merkityksellisyys kasvaa, kun työssä voi kokea kiitollisuutta ja arvostusta, ja työntekijä voi nähdä itsensä ja osaamisensa toisille hyödyllisenä ja vaikuttavana, mikä samalla vahvistaa työntekijöiden sitoutuneisuutta ja motivaatiota.

On myös hyvä tiedostaa, että empatia vaikuttaa meissä fysiologisella tasolla. Itse asiassa empatia- ja tunnetaitojen kehittäminen ja empaattisen organisaatio- ja toimintakulttuurin tietoinen luominen ovat todellisia aivoterveystekoja affektiivisen ergonomian hyväksi. Empaattinen vuorovaikutus ja empatiateot vaikuttavat autonomisen hermostomme ja aivojemme toimintaan ja auttavat meitä ottamaan haltuun koko taito-, luovuus- ja oppimisarsenaalimme. Tämä on omiaan ruokkimaan meissä yhteistyöhalukkuutta, sitoutumista ja motivaatiota.  

Mikä ikinä onkaan asemasi tai roolisi työyhteisössä, voit aloittaa empatiakykyjen ja -taitojen nykytilan pohtimisen ja muutostarpeet siitä, mitä ihmiset tuovat seuraavan kerran mukanaan, kun he kokontuvat yhteen ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Uskallatteko ottaa puheeksi, jaatteko tunteita ja kokemuksia, kuunteletteko aidosti huolimatta siitä, kuka on äänessä? Miten ylipäätään ylläpidätte vuorovaikutusta?  Oletteko avoimia kritiikille ja maltatte pysähtyä ja reflektoida? Hyväksyttekö ja otatteko huomioon eriävät mielipiteet ja näkökannat? Syntyykö ympärillenne hiljaisuutta, epäluuloa, leiriytymistä ja epäluottamusta? Herättääkö toisen onnistuminen teissä kateutta vai myötäiloa? Jumiudutteko ongelmiin? Oikeutatteko myrkyllisen käytöksen työn tulosten valossa? Oletteko jämäköitä, pidättekö rajanne ja olette silti ystävällisiä? Osaatteko asettua aidosti toisen asemaan?

Meidän ei tarvitse olla superihmisiä ollaksemme empaattisia ja toimiaksemme empaattisella tavalla. Meissä jokaisessa on kyky empatiaan, ja meistä jokainen voi oppia empatiataitoja. Empatian ensimmäinen päivä on tänään - mistä te voisitte aloittaa empatiataitojen kehittämisen omassa työyhteisöisessänne?

Katja Kiukas

Fil. maist.; tradenomi, YAMK

Lähteet

Majaniemi, N. 2021. Työelämän maraton ja empatia. Tallinna: Aviador.

Paakkanen, M. 2022. Empatian voima työssä. Helsinki: WSOY.

Sitra. 2023. Megatrendit 2023 - ymmärrystä yllätysten aikaan. SITRAN selvityksiä 224. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2023/

TYÖ 2030 Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma. 2023. Päätöswebinaarin julkaisu. PDF-dokumentti. Saatavissa:  https://hyvatyo.ttl.fi/hubfs/TY%C3%962030%20p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6swebinaari.pdf

Susipolku, R. 2023. Miksi organisaatioissa pitää puhua aivoterveydestä? TAMKjournal 11.4.2023. E-artikkeli. Saatavissa: https://sites.tuni.fi/tamk-julkaisut/tamkjournal/miksi-organisaatioissa-pitaa-puhua-aivoterveydesta-riikkaelina-susipolku/.