Etätyö mahdollistaa joustavamman työnteon ajasta ja paikasta riippumatta ja paremman työ- ja vapaa-ajan yhdistämisen. Se kuitenkin vaatii myös muun muassa digitaitoja. Jatkuva koko elämän kestävä oppiminen auttaa meitä taas pysymään ajan tasalla taidoissa ja varmistaa ettemme ”putoa kelkasta”. Esimerkiksi työllistyminen uudestaan on helpompaa, kun digitaidot ja uuden oppimisen taidot ovat kunnossa.

Yksi tulevaisuusnäkökulma aiheeseen on, että digitaalisilla taidoilla ja etätyöllä voi olla merkitystä erityisesti tulevaisuudessa. Esimerkiksi Tiedon luo podcastissa Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander nostaa esille, että kun kriisit, kuten ilmastonmuutos ja vesikriisi, tulevat vaikuttamaan kaikenlaiseen toimintaan mukaanlukien maahanmuuttoon, niin koko Suomen asuttuna pitämisellä tulee olemaan suuri merkitys. Digitaidot ja etätyö taas voivat mahdollistaa asumisen koko Suomessa. Esimerkiksi Japanissa valtio maksaa ihmisille siitä, että he muuttavat pois Tokiosta, jonka lähialueella asuu jo kolmannes Japanin väestöstä (Lue lisää aiheesta The Conversation: Japan is paying families 1 million yen to move to the countryside – but it won’t make Tokyo any smaller ). Näin yritetään tasapainottaa väestöä, pitää muu maa asuttuna ja tasapainotta taloutta.  

Digiosaaminen vaatii jatkuvaa päivittämistä ja työelämän digitaidot opitaan pääsääntöisesti töissä. Ohjelmat ja järjestelmät muuttuvat nopeasti ja siksi taitojen ylläpito on tärkeää. Digi- ja väestötietoviraston Digitaitoraportti 2022 nostaa digirohkeuden tärkeäksi tulevaisuuden digiosaamisen osa-alueeksi. Raportti nostaa esille, että tulevaisuudessa  on merkityksellistä erityisesti se, millaiset valmiudet meillä on oppia uusia asioita. Uusien digitaitojen oppimiselle on luotava ympäristö, joka kannustaa oppimiselle. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työpäivän aikana on aidosti aikaa opetella uusia asioita, työnantaja tarjoaa tukea, jos ongelmatilanteita tulee ja että pelko epäonnistumisesta ei ole oppimisen esteenä. Taitojen kehitys jätetään helposti yksilön harteille. Ihmisen menestys missään asiassa on kuitenkin harvoin kiinni vain meistä itsestä. Attribuutioharha voi johtaa siihen, että ajattelemme, että kaikki on yksilöstä itsestään kiinni (voit lukea lisää aiheesta Helsingin Sanomien jutusta) Yleensä menestystä työelämässä tai elämässä ylipäätään tukevat kuitenkin myös muut tekijät. Työnantaja voi vaikuttaa paljon työntekijän digitaitoihin ja jatkuvaan oppimiseen. Ensimmäinen askel muutokseen on näitä edistävä ja arvostava työkulttuuri. Jokainen meistä voi oppia uusia asioita, mutta kannustuksen tai tuen tarpeet oppimiseen ovat yksilöllisiä.

Digitaidot ja jatkuva oppiminen ovat organisaation etu, sillä työntekijä osaa silloin tehdä työnsä paremmin. Digitaidot ja jatkuva oppiminen ovat työntekijän etu, sillä ne vaikuttavat motivaatioon, taitojen ylläpitoon ja uuden oppimiseen. Ne ovat myös yhteiskunnan etu, sillä ne helpottavat uudelleen työllistymistä. Ne ovat tulevien muutosten edessä koko Suomen etu, sillä näin voidaan pitää paremmin koko Suomi asuttuna.