Järvilohen tulosmittaristo

Järvilohen säilyttäminen ja luontaisen elinkierron palauttaminen on aikaa vievä ja monitahoinen tehtävä. Toimintakenttä on alueellisesti erittäin suuri ja monimuotoinen kattaen padottuja jokivesiä ja suuria järvialtaita Pielisestä koko Saimaan alueelle ulottuviin järviketjuihin. Myös eri toimijoiden verkosto on laaja ja monipuolinen.

Selkeämpi kokonaiskuva järvilohen tilanteesta

Järvilohen tulosmittariston avulla pyritään selventämään eri toimenpiteiden tuloksellisuutta ja luomaan entistä selkeämpi kokonaiskuva järvilohen tilanteesta ja elvytyshankkeiden tuloksista niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikajänteellä. Saavutettuja tuloksia ja niissä edistymistä peilataan ennalta asetettuihin tavoitetasoihin, joilla järvilohikannan säilyminen ja luontainen elinkierto voidaan saavuttaa. ELY-keskus kokoaa tiedot mittareihin useilta eri toimijatahoilta.

Tarkastelussa Lieksanjoki-Pielinen sekä Ala-Koitajoki-Pielisjoki-Saimaan alue

Alueellisesti tarkastelu tehdään samoilla kriteereillä sekä Lieksanjoki-Pielinen että Ala-Koitajoki-Pielisjoki-Saimaa alueille. Ensimmäiseksi julkaistaan emokalapyynnin sekä kannanhoidollisten (rasvaevällisten) istutusten tuloksia. Istukasmäärien kaavioissa on eriteltynä myös rasvaeväleikatut istukkaat kokonaismäärien havainnollistamiseksi. Mittaristo tulee myöhemmin päivittymään uusilla osioilla, esim. kunnostettujen kutu- ja poikastuotantoalueiden pinta-alatiedoilla sekä näiden alueiden poikastiheyksien kokonaismäärillä.

Nuolet ilmaisevat mittarin muutoksen edellisvuoteen

Eri mittareiden positiivinen kehitys tai tulosparannus edellisen vuoden tulokseen verrattuna merkitään ylöspäin osoittavalla nuolella (▲), samalla tasolla oleva tulos kaksisuuntaisella nuolella (⬌) ja edeltävää vuotta heikompi tulos alaspäin osoittavalla nuolella (▼).