Järvitaimen kutee virtavesien sorapohjille syys-marraskuussa. Poikaset kuoriutuvat seuraavana keväänä ja viettävät synnyinjoessaan seuraavat 2-5 vuotta. Järvitaimen ei tarvitse yhtä vuolasvirtaisia koskialueita kuin järvilohi, vaan lisääntyminen onnistuu myös pienissä, hidasvirtaisissa joissa.
Jokivaihe päättyy noin 18 - 25 cm pituisena
Jokivaihe päättyy noin 18 - 25 cm pituisena, jolloin taimenet parveutuvat ja vaeltavat järvialueille syönnöstämään. Vaelluspoikasia kutsutaan smolteiksi. Osa jokivaiheen poikasista ei vaella lainkaan, vaan viettää koko elämänsä jokialueella. Näitä pienikokoisiksi jääviä yksilöitä kutsutaan purotaimeniksi, eli tammukoiksi.
Taimen on lohta paikallisempi
Taimen on sukulaislajiaan lohta paikallisempi kala. Merkityistä kaloista valtaosa saadaan sadan kilometrin säteellä istutuspaikastaan. Järvilohesta poiketen, järvitaimenet nousevat myös kesäisin koskialueille syönnöstämään saaliskalojen perässä.
Taimenen sukukypsyys
Sukukypsyyden taimenet saavuttavat 2-5 järvivuoden jälkeen, jolloin kalat vaeltavat takaisin synnyinjokiinsa lisääntymään. Monet järvitaimenen luontaisista lisääntymisalueista ovat tuhoutuneet mm. vesirakentamisen johdosta, mutta lisääntymiseen soveltuvia alueita on vielä jäljellä.
Kuva Lieksanjoen emokalanpyynneistä saaliiksi saatu järvitaimennaaras
