Niittyjen hoidon kehittäminen 

Osana Priodiversity LIFE-hanketta Varsinais-Suomessa toteutetaan niittopilotti, jossa kehitetään niittohoitoa ja tutkitaan niiton vaikutusta kimalaisiin ja perhosiin. Niittopilottia vetää WWF Suomi yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kanssa.

Salon seudun jokivarret ovat aikoinaan olleet laajasti niitettyjä. Erityisesti Rekijoen alue on yksi maamme arvokkaimmista perinnemaisemakokonaisuuksista. Kukkivat niityt ja paahteiset kedot ovat monille uhanalaisille hyönteislajeille viimeisiä paikkoja, joissa ne voivat elää ja lisääntyä.

Niittoa.
Niittoa. © Hanna Hakamaki

Rekijoella ja sen lähialueilla niitetään jokivarsien niittyjä yhteensä kymmenellä kohteella. Niittojäte kerätään pois, jolloin kukkiva ruohovaltainen kasvillisuus lisääntyy. Hoitotyöt tehdään ostopalveluna ja työt kilpailutetaan.

Säännöllisen niiton ja niittojätteen keruun tiedetään monipuolistavan niittyjen kasvi- ja hyönteislajistoa, mutta asiasta tarvitaan vielä tarkempaa tutkimustietoa. Niiton vaikutusta seurataan hankkeen aikana, seurannasta vastaa Syke. Vuosittain tehtävässä seurannassa kartoitetaan niitetyltä alueelta löytyviä kimalais- ja perhoslajeja ja niiden määrien muutoksia.  

Pikkuapollo.
Pikkuapollo. ©Pipsa Kaunisto

Niittohoitoa ja seurantaa tehdään yksityisten maanomistajien mailla. Maanomistajat ovatkin ilahduttavasti antaneet suostumuksensa niittotöihin ja tutkimukseen.

Hankkeessa myös koulutetaan vuoden 2024 aikana niittoyrittäjiä, sillä alalle kaivataan lisää tekijöitä. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Ammattiopisto Livian Peimarin koulutus Oy:n kanssa. 

Lisätietoja:  

Liina Salonen, aluekoordinaattori, puh. +358 295 022 174
sähköposti: [email protected],

Tietoa Priodiversity LIFE -hankkeesta:

  • Hankeaika on vuosille 2024–2031.

  • ELY-keskukset voivat laativat alueelleen luonnon monimuotoisuuden toimeenpanosuunnitelman luonnonsuojelulakiin perustuen. Tekoprosessissa varmistetaan vuorovaikutus alueiden keskeisten toimijoiden kanssa ja valmistelu ja seuranta perustuu parhaaseen käytettävissä olevaan tieteelliseen tietoon. Luonnon monimuotoisuuden toimeenpanosuunnitelmista käytetään myös nimitystä LUMO-ohjelma. 

  • Hanketta toteutetaan laajalla yhteistyöllä. Metsähallituksen Luontopalvelut on hankkeen koordinoija. Mukana ovat myös Metsähallituksen Metsätalous Oy ja Eräpalvelut, valtioneuvoston kanslia, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, valtiovarainministeriö, ELY-keskukset (Kaakkois-Suomi, Lappi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Varsinais-Suomi), Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Suomen metsäkeskus, Ruokavirasto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi.

  • Luontokato etenee myös Suomessa. Luontokadon pysäyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen vaativat aktiivisia tekoja. Hanke tuo strategioita käytäntöön ja aktivoi alueellisesti nykyisiä ja uusia toimijoita luonnon monimuotoisuustyöhön. 

Hanke on saanut osarahoitusta Euroopan unionin LIFE- ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan unioni tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.

Päivitetty: 16.09.2024