Anttilankankaan ampumaradan kunnostus Kouvolan Valkealassa on alkanut (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)
Anttilankankaan ampumaradalla Kouvolan Valkealassa on ampumatoiminta pilannut maaperää lähinnä lyijyllä ja antimonilla. Alueella on em. aineiden aiheuttama pohjaveden pilaantumisriski. Ampumarata on Selänpään I-luokan pohjavesialueella ja pohjaveden laajamittaista hyödyntämistä Kymenlaakson tarpeisiin on suunniteltu. Pohjaveden käyttökelpoisuuden turvaamiseksi ampumaradalla poistetaan pilaantunutta maata luodikkoratojen taustavallista sekä haulikkoratojen ampumasektorien alueelta.
Anttilankankaan ampumaradan toiminta on käynnistynyt vuonna 1965 ensimmäisellä luodikkoradalla. Toinen luodikkorata perustettiin vuonna 1983, haulikkoradat 1 ja 2 yksitellen vuoden 1985 jälkeen ja haulikkoradat 3 ja 4 vuoden 1991 jälkeen. Haulikkorata 4 ehti olla käytössä vain joitakin vuosia. Ampumaratatoiminta alueella on lopetettu vuonna 2010. Luodikkoradoilla on arvioiden mukaan ammuttu vuosittain noin 5000 laukausta ja haulikkoradoilla 80 000–100 000 laukausta.
Kohteesta on tehty riskinarvio (Ramboll Finland Oy, 2011). Sen perusteella haulikkoradalla on todettu olevan lyijyä ja antimonia siinä määrin, että ne voivat aiheuttaa pohjaveden pilaantumista. Lyijyn kulkeutuminen pohjaveteen on kuitenkin huomattavan hidasta, jonka vuoksi akuuttia kunnostustarvetta ei ole. Vaikka kunnostustarvetta pohjaveden talousvesikäytön pilaantumisen vuoksi ei ole, pohjaveden laadun heikentyminen on mahdollista. Ampumavallin iskemäkohdan kunnostus on kuitenkin toteutettavissa kustannustehokkaasti muun kunnostuksen yhteydessä.
Haulikkoradalla haulihavaintoalueen pinta-ala on noin 85 000 m2. Lisäksi ampumapaikkojen edustalla maaperässä oli runsaasti savikiekkojätettä. Riskinarvion mukaan pohjavesiriskin kannalta riittävä puhtaustaso saavutetaan kun alueelta poistetaan 85 % kokonaislyijymäärästä eli n. 4,2 hehtaarin alueelta.
Pilaantuneet maat kuljetetaan loppusijoituspaikoille
Luodikkoradan taustavallista poistetaan iskemäkohdasta pintamaa noin 1 m syvyydeltä. Kaivettujen massojen pitoisuudet tarkistetaan kenttämittauksin (XRF-analysaattori) ja massat luokitellaan pitoisuuksien mukaisesti ja kuljetetaan vastaanottopaikkoihin. Kaivetulta alueelta varmistetaan taustavallin jäännöspitoisuudet näytteenotolla.
Haulikkoratojen osalta suunnitellulta kaivualueelta kaivetaan noin 0,15 m pintakerros pois. Kenttämittausten avulla massat luokitellaan pitoisuuksiensa perusteella vastaanottopaikkoihin kuljetettavaksi. Savikiekkojätettä sisältävä alue kaivetaan mahdollisuuksien mukaan erillisenä. Tämän jälkeen alapuolisen maakerroksen pitoisuudet varmistetaan jäännöspitoisuusnäyttein.
Pilaantuneet maamassat kuljetetaan pilaantuneisuuden mukaan asianmukaisen ympäristöluvan saaneille loppusijoituspaikoille, joita alueella on mm. Ekokem Palvelut Oy, Keltakangas, L&T Oyj, Kotka ja Metsäsairila Oy, Mikkeli.
Kunnostustyöhön on valittu Lemminkäinen Infra Oy. Työt on aloitettu viikolla 41 ja niiden arvioidaan kestävä noin kaksi kuukautta. Ympäristötekniseksi valvojaksi on valittu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy.
Työ tehdään valtion jätehuoltotyönä Kouvolan kaupungin ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen yhteistyönä. Rakennuttajana toimii ELY-keskuksen ympäristörakentamisyksikkö. Kustannusarvio on 0,7 milj. euroa. Lopulliset kustannukset riippuvat todellisten pilaantuneiden maanmassojen määrästä.
Lisätietoja
Rakentamispäällikkö Juhani Leppikangas
P. 0295 029 252
Sähköposti [email protected]