Tiedotteet 2013

Kesäkuun lopun levätilanne Pohjois-Karjalassa (Pohjois-Karjalan ELY-keskus)

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen leväseurantakohteissa sinilevää todettiin hieman Pyhäjärvessä, Heposelällä ja Pyhäselällä kolmessa paikassa kesäkuun viimeisellä viikolla (havainnot 25.-26.6.2013).

• Linkki viikon 26 levätilanteeseen (jarviwiki.fi)

Juhannuksen seudun ja sen jälkeisen viikon ajoittain tyyni ja lämmin, jopa helteinen sää, sai sinilevät paikoin runsastumaan. Pohjois-Karjalan ELY-keskukseen tuli 24.-27.6.2013 havaitusta leväesiintymistä 13 ilmoitusta, osasta myös levänäyte.

Levänäytteissä - Pielisen pohjoisosa, Suuri-Onkamo ja Pyhäselän Paksuniemi (Joensuu) - todettiin sinilevälajia Dolichospermum sp. sekä Pielisellä myös Woronichinia sp., lisäksi näytteissä oli männyn siitepölyä.

Levää havaittiin viikolla 26 myös Pyhäselällä Niittylahden ja Reijolan edustalla, Höytiäisellä Koronniemen edustalla,  Orivedellä Oravisalon ympäristössä, Viinijärvellä Vaivion Nurmilahdessa, Heposelällä Selkärannan edustalla ja Suuri-Onkamon Hasonselällä. Pieliseltä Lörsänsaaren edustan näytteen lisäksi tuli ilmoitus Honkasaaren vesiltä lähellä Kynsiniemeä sekä Bomban kylpylän uimarannalta.

Ajoittain viileämmän ja paikoin sateisen alkukesän jälkeen kesäkuun loppupäivät ovat olleet lämpimiä, jopa  helteisiä. Maakunnan pintavedet ovat edelleen lämpimämpiä kuin pitkän ajan keskiarvot vastaavana aikana. Torstaiaamuna 27.6. Pielisessä Nurmeksen edustalla pintaveden lämpötila oli 24,1 astetta (ero keskiarvoon +7,7 astetta) ja Pielisjoessa Joensuussa  20,4 astetta (ero keskiarvoon +3,6 astetta).

Sinilevien esiintyminen ja veden käyttö

Sinilevät kuuluvat järvien luonnolliseen eliöstöön. Sinilevien massaesiintymien, ns. leväkukintojen aiheuttajana ovat useimmiten Anabaena sp. (nyk. Dolichospermum sp.)  ja Aphanizomenon sp. -sinilevät. Näihin sukuihin kuuluvat lajit voivat muodostaa myrkyllisiä kukintoja. Lämmin ja tyyni sää on sinileväkukintojen syntymiselle otollinen.

Runsastuessaan sinilevät muodostavat veden pintaan juotteja tai lauttoja, jotka tuulen mukana ajautuvat rantaan. Tuuli voi kuljettaa ja kasata vähäisemmänkin levämäärän suojaisille lahtialueille paksuksi kerrokseksi.

Tilanne ei ole hälyttävä, mikäli muutoin kirkkaassa vedessä näkyy vähäisiä määriä vihreitä ryynejä tai rantaan on ajautunut vähän levää. Kuitenkin vähäisessäkin leväesiintymässä voi olla kyse myrkyllisestä sinilevästä, joten veden käyttöä on syytä varoa. 

Jos veteen ilmaantuu silminnähden runsaasti levää, veden käyttöä uimiseen tulee välttää, eikä leväpitoista vettä tule käyttää talous-, sauna- eikä löylyvetenä. Pienten lasten sekä koti- ja lemmikkieläinten pääsy veteen tulee estää, mikäli vedessä on runsaasti levää.

Levähavainto kuvaa vain kyseisen paikan levätilannetta havaintohetkellä eikä koko järven tilannetta. Tuulien ja virtausten vaikutuksesta levien esiintymistilanne voi muuttua nopeastikin.

Sinilevän tunnistamiseen voi käyttää ns. Jokamiehen levätestiä (ymparisto.fi)

Järviwiki.fi-palveluun voivat kaikki tallentaa havaintojaan järvien levätilanteesta.

Levätilanteesta tiedottaminen

Valtakunnallisen levätilanteen tiedot kootaan Järviwikin levätilannesivuille, www.jarviwiki.fi. Valtakunnalliset leväkatsaukset tulevat ymparisto.fi –verkkopalveluun kesä-elokuussa torstaisin, osoite: www.ymparisto.fi/levatilanne

Lisätietoja:

Pohjois-Karjalan ELY-keskus, puh. 040 729 7722

SYKE:n sisävesi- ja meriasiantuntijat vastaavat arkipäivisin leväkysymyksiin kesäkuun alusta elokuun loppuun
klo 13.00 – 15.00.

Meriasiantuntijan puh. 040 1696 056
Sisävesiasiantuntijan puh. 040 1696 057