Tiedotteet 2013

Nopeusrajoitukset talviaikaan Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa 23.-24.10. (Varsinais-Suomen ELY-keskus)

Talven ja pimeänajan vuoksi lasketaan jälleen maanteiden nopeusrajoituksia Varsinais-Suomessa noin 504 km ja Satakunnassa 362 km. Näin halutaan vähentää onnettomuusriskiä, joka muuten kohoaisi pimeällä kaksinkertaiseksi ja liukkaalla kelillä moninkertaiseksi verrattuna päivänvalossa ja sulalla kelillä ajamiseen. Nopeusrajoitukset alennetaan viikolla 43. Koko maahan talvirajoitusmerkit on vaihdettu viimeistään perjantaina 25. lokakuuta. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa nopeusrajoitukset alennetaan 23–24.10.2013. Alennetut rajoitukset ovat voimassa kevääseen saakka, kunnes ajo-olojen parannuttua siirrytään jälleen kesänopeusrajoituksiin aikaisintaan viikolla 14. Talviajan nopeusrajoitusten seurantatutkimuksen mukaan alennettu nopeusrajoitus on vähentänyt henkilövahinko-onnettomuuksia. Tielläliikkujat hyväksyvät myös laajasti nopeusrajoitusten alentamisen talviaikaan. Alhaiset nopeusrajoitukset myös harmittavat vähemmän talvella kuin kesällä.

Nopeusrajoitus alenee 80 kilometriin tunnissa runsaalla 774 tiekilometrillä. Moottoriteiden sadan kilometrin alennettu talvinopeus koskee noin 87 tiekilometriä. Lisäksi 5 kilometriä sellaista 80 kilometrin nopeusrajoitusaluetta, jolla on runsaasti raskasta liikennettä ja tienvarsiasutusta, muuttuu talveksi 70 kilometrin rajoituksiksi. Sään ja kelin mukaan muuttuvia rajoituksia on käytössä 76 tiekilometrillä. Moottoriteillä korkein sallittu talvinopeus on 100 km/h ja pääosalla muita maanteitä 80 mk/h. Sadan kilometrin nopeusrajoitus säilyy myös osalla maanteistä, joilla ajosuunnat on erotettu toisistaan keskikaiteella. Moottoritiejaksolla, jolla on sään ja kelin mukaan muuttuva nopeusrajoitus on marraskuun alusta helmikuun loppuun korkein sallittu nopeusrajoitus 100 km/h, mutta maaliskuun alusta voidaan valoisaan aikaan ja hyvissä sää- ja keliolosuhteissa käyttää 120 km/h rajoitusta.

Sää - ja keliolosuhteet vaikuttavat liikenteen ajonopeuksiin. Syksyllä keskinopeus alenee keskimäärin 5-10 km/h. Huonoilla ajokeleillä kuten lumisade ja jäinen tie, ajetaan selvästi alle 80 km/h rajoituksesta riippumatta. Raskaan liikenteen, joilla ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus 80 km/h, nopeustasoon talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitus ei vaikuta havaittavasti.

Talviajan alennettu nopeusrajoitus on vähentänyt henkilövahinko-onnettomuuksia

Talviajan nopeusrajoitusten seurantatutkimuksen mukaan alennettu nopeusrajoitus on vähentänyt henkilövahinko-onnettomuuksia keskimäärin 28 % verrattuna teihin, joilla 100 km/h -rajoitus on ollut myös talviaikana voimassa. Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien osalta vaikutus oli vielä suurempi (36 %). Alhaisemmilla ajonopeuksilla on myös muita vaikutuksia. Liikenteen ja renkaiden meluhaitat vähenevät noin 8 %. Lisäksi polttoaineen kulutus laskee ja pakokaasupäästöt vähenevät. Alhaisempi nopeus vähentää myös päällysteen kulumista 11 %. Kuitenkin matka-aika lisääntyy 10 kilometrin matkalla vain n. 90 sekuntia, kun nopeus alenee 100 kilometristä 80 kilometriin tunnissa.

Alhaiset nopeusrajoitukset harmittavat tielläliikkujia talviaikaan vähemmän kuin kesällä

Viime talven tienkäyttäjän tyytyväisyystutkimuksen mukaan yksityisautoilijoista yli puolet ja ammattiautoilijoista alle puolet kokee liikkumisen pääteillä (valta- ja kantatiet) talviaikaan turvalliseksi. Muilla teillä (seutu- ja yhdystiet) autoilu mielletään paljon turvattomammaksi. Yksityishenkilöt kokevat taajamassa kävelyn ja pyöräilyn talviaikaan turvalliseksi, mutta taajaman ulkopuolella ja pientareella kulkemista pitää turvattomana kolme neljännestä vastaajista. Yksityishenkilöiden liikkumisen turvallisuutta, sujuvuutta ja mukavuutta talvella haittaavat eniten huono sää tai keli, teiden huono kunto tai hoito sekä muiden tielläliikkujien liikennekäyttäytyminen. Haja-asutusalueilla teiden huono kunto tai hoito koetaan hieman useammin kuin taajamissa liikkumisen sujuvuutta ja mukavuutta haittaavana tekijänä. Turvallisuuden haittana haja-asutusalueilla korostuvat teiden mutkaisuus ja eläimet. Taajamissa puolestaan muiden tielläliikkujien liikennekäyttäytyminen koetaan haittaavana tekijänä. Paljon ajavat kokevat muita useammin turvallisuushaitaksi ohitusmahdollisuuksien puutteen.   

Ammattiautoilijat pitävät teiden huonoa kuntoa tai hoitoa selvästi merkittävimpänä talviajan liikkumista haittaavana tekijänä. Teiden huono kunto ja kapeus korostuvat vähäliikenteisillä teillä kuljetuksia ajavilla. Kapeus haittaa kuorma-autonkuljettajia linja-autonkuljettajia useammin. Myös huono sää tai keli ja muiden tielläliikkujien liikennekäyttäytyminen koettiin haittaaviksi tekijöiksi.                  

Sääolot häiritsevät tielläliikkujia talvella enemmän kuin kesällä. Sen sijaan vilkas liikenne ja ruuhkautuminen, ohitusmahdollisuuksien puute ja muiden tielläliikkujien liikennekäyttäytyminen häiritsevät talvella vähemmän kuin kesällä. Myöskään alhaiset nopeusrajoitukset ja liittymissä odottaminen eivät häiritse ajokokemusta talvella niin paljon kuin kesällä. Sään vaikutus turvallisuuden tunteeseen voimistuu merkittävästi talven kyselyissä. Myös pimeys tai huonon valaistus vähensivät turvallisuudentunnetta. Ammattiautoilijoilla liikkumisen turvallisuutta, sujuvuutta ja mukavuutta haittaa talvella selvästi kesää enemmän huono sää tai keli sekä myös liittymien vaarallisuus. Vastaavasti talvi vähentää muiden tielläliikkujien osuutta haitoissa.                                        

Huonolla kelillä kannattaa ajaa talvirajoitustakin hitaammin

Hankalilla keleillä ajonopeutta on syytä alentaa jopa huomattavasti nopeusrajoitusmerkeillä osoitettua alemmaksi. Jo liikennesäännöt velvoittavat kuljettajaa ottamaan huomioon lukuisia sekä omaa että muiden tienkäyttäjien turvallisuuteen liittyviä tekijöitä. Nopeuden alentaminen antaa yllättävissä tilanteissa lisää aikaa reagointiin ja lyhentää pysähtymismatkaa vaikkapa hirven ilmestyttyä tielle.

Tiekäyttäjää auttavaa ajantasaista liikennetietoa, kuten keliennuste ja tietoja tiesäästä löytyy Liikenneviraston nettisivuilta.

Lisätietoja: Varsinais-Suomen ELY-keskus, liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang, p. 0400 824 207 ja liikenneturvallisuussuunnittelija Kai Westerinen p. 0400 793 624