Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on käynnistänyt kaksivuotisen merimetsohankkeen. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietopohjaa merimetsokannan koosta ja kannan vaikutuksista mm. joustavamman poikkeuslupakäsittelyn mahdollistamiseksi. Hankkeessa pyritään luomaan aktiivista yhteistyötä viranomaisten, eri sidosryhmien kuten kalastajien sekä muiden paikallisten käyttäjäryhmien välillä.

Merimetso (Phalacrocorax c. sinensis) on suhteellisen kookas, tumma merilintu, joka on herättänyt paljon tunteita. Pesimäkanta on parina viime vuosikymmenenä voimakkaasti lisääntynyt erityisesti Suomenlahdella ja eteläisellä Selkämerellä.

Merimetson katsotaan aiheuttavan haittoja ammattikalastukselle ja saariston virkistyskäytölle, ja asiasta keskustellaan jatkuvasti saaristoalueillamme, kuten myös Pohjanmaalla. Joidenkin selvityksien mukaan merimetson saalistuksella saattaa olla alueellisia vaikutuksia taloudellisesti hyödynnettäviin kalakantoihin. Toiset selvitykset taas eivät osoita yhtä suurta syysuhdetta. 2000-luvun alusta Suomen ympäristökeskus seuraa vuosittain pesimäkannan kehitystä Suomessa. Pohjanmaalla, eli Merenkurkussa ja pohjoisella Selkämerellä, alueen merimetsokanta on runsas 1000 paria, mikä on 6 % Suomessa pesivien merimetsojen kokonaislukumäärästä (17 000 paria).

Merimetso on rauhoitettu vuoden ympäri luonnonsuojelulain nojalla. Merimetson tahallinen tappaminen tai pyydystäminen, pesien sekä munien vahingoittaminen sekä lajin muu häiritseminen on kiellettyä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi hakemuksesta myöntää luvan poiketa rauhoitussäännöistä, jos kyseessä on vakavien, osoitettavissa olevien vahinkojen estäminen. Poikkeusluvan myöntämisen käsittely perustuu eurooppalaiseen ja suomalaiseen lainsäädäntöön. Lupakäsittely on osittain vaikeutunut taustatietojen puuttumisen takia.

Hankkeen tarkoituksena on kattavan kartoituksen tekeminen Merenkurkun ja pohjoisen Selkämeren merimetsokannan koosta. Hanke tekee myös kalastajille ja vapaa-ajanasukkaille suunnatun kyselyn merimetson esiintymisestä ja lajin vaikutuksesta kalastukseen, virkistykseen ja vapaa-ajan asumiseen. Hankkeen tuloksena julkaistaan loppuraportti, jossa esitetään selvityksien tuloksia ja ohjausryhmän yhteistyötä.  Hankkeen ohjausryhmässä on seuraavien sidosryhmien edustajia: Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Österbottens fiskarförbund, Ammattikalastajien liitto, Ruralia-instituutti, Birdlife (paikallisia yhdistyksiä), Suomen riistakeskus, Oravaisnejdens naturvetarklubb, Intresseföreningen för en levande skärgård sekä Norra Kvarkens fiskeområde. Ohjausryhmä kuulee kokouksissaan myös muita asiantuntijoita. Hankkeen budjetti on 50 000 euroa, ja se on Euroopan aluekehitysrahaston sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittama.

Lisätietoja:

• Hankekoordinaattori Jaana Höglund, puh. 0295 027 809
• Ryhmäpäällikkö, ylitarkastaja Leena Rinkineva-Kantola, puh. 0295 027 920
• Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Guy Svanbäck, Österbottens fiskarförbund, puh. 0500 860 566

TIETOISKU

Merimetso, Phalacrocorax carbo

Merimetso on kookas, tumma ja näyttävä saariston vesilintu, joka pesii yhdyskunnissa. Lintu on taitava sukeltaja, joka elää pienistä kalalajeista, lähinnä särkikaloista ja ahvenista.

Merimetsojen heimo (Phalacrocoracidae) kuuluu pelikaanilintujen (Pelecaniformes) lahkoon.

Euroopassa on kaksi alalajia:

• Pohjanmeren ja Pohjois-Atlantin lintuvuorilla pesivä Phalacrocorax c. carbo. Lintu muuttaa Pohjanmaan rannikon kautta keväisin ja syksyisin.
• Muualla Euroopassa, mm. Itämeren piirissä pesivä P.c. sinensis, saapuu pesimäalueille, mm. Pohjanmaan rannikolle, huhtikuun lopulla ja muuttaa etelään elokuussa.

Ulkonäöltään alalajit ovat hyvin samannäköisiä. Linnut erottuvat toisistaan keltaisen kaulakuvion taitteen perusteella. Merimetso hävisi Itämeren pesimälajistosta 1800-luvun lopulla sitä kohtaan suunnatun vainon takia. Ensimmäinen pesintä Suomessa oli vuonna 1996. Suomessa merimetson alalajin P.carbo.sinensis pesimäkanta on noin 17 000 pesivää paria. Pohjanmaalla pesii noin 1000 paria.