Talkoovoimin haitallisen jättipalsamin kimppuun (Keski-Suomen ELY-keskus)
Haitallisia vieraskasvilajeja torjuva Vikuri-hanke järjestää jättipalsamitalkoot Korpilahdessa yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.
Korpilahden Vanhan Myllyn ympäristössä jättipalsamia kitketään nyt toista kesää talkoilla. Tänä kesänä kohteella on järjestetty jo yhdet kitkentätalkoot, mutta esiintymä vaatii uusintakitkentää sekä seurantaa loppukesän ajan.
Talkoot Vanhan Myllyn jättipalsamikohteella alkavat keskiviikkona 17.7. klo 17.00. Vesisateen sattuessa talkoot pidetään torstaina 18.7. klo 17.00. Talkoot järjestetään yhdessä Korpilahden luonnonsuojeluyhdistys ry:n ja Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistys ry:n kanssa.
Varusteiksi talkoisiin riittävät puutarha- tai työhansikkaat.
Positiivisia tuloksia Jämsässä
Jämsän jokivarressa järjestettiin viime kesänä jättipalsamin niittotalkoot. Kahden aiemman kesän talkootyö oli tehonnut kasviin hyvin ja aiemmin runsaasti esiintynyttä jättipalsamia sai miltei etsiä. Jämsän jokivarsi on hyvä esimerkki siitä, että suuretkin jättipalsamiesiintymät on mahdollista saada hävitettyä, kun paikalliset sitoutuvat torjuntatyöhön.
Jättipalsami on kaukainen vieras
Jättipalsami on kotoisin Himalajan alueelta, josta se on tuotu Eurooppaan 1800-luvulla koriste- ja mesikasviksi. Puutarhoista ja pihoista se on vähitellen karannut luontoon. Valitettavan usein alkusyynä on laittomasti pihan ulkopuolelle kannettu puutarhajäte. Jättipalsami on Suomessa haitallinen vieraslaji, ja sen leviäminen luonnossa tulisi estää.
Nopeakasvuisena ja jopa 2 metrin korkeuden saavuttavana jättipalsami varjostaa tehokkaasti muuta kasvillisuutta. Sen suuret kukat houkuttelevat pölyttäjiä, jotka vähentävät käyntejään muissa kukissa. Siksi jättipalsamiesiintymät vähentävät luonnon monimuotoisuutta. Jättipalsamin on todettu estävän jopa kuusen taimien kasvua.
Useita torjuntamenetelmiä
Jättipalsamikasvustot voivat säilyä sopivilla kasvupaikoilla jopa vuosikymmenten ajan, ellei niitä hävitetä. Juuristo on heikko ja kasvi lähtee helposti irti maasta vetämällä. Kasvustoja voi hävittää myös niittämällä, kunhan niitto tapahtuu riittävän alhaalta. Alimman lehtiparin alapuolelta leikattujen kasvien ei pitäisi lähteä enää kasvamaan.
Yleensä eri torjuntamenetelmiä on syytä yhdistää, ja niin on tehty talkookohteillakin. Suuret kasvustot kannattaa ensin niittää ja työn jälkeä tarkentaa kitkemällä yksittäisiä kasveja kivikkoisista ja risukkoisista paikoista.
Tärkeintä torjunnassa on hävittää kasvusto huolellisesti. Yksikin siementävä kasvi riittää säilyttämään esiintymän seuraavaan vuoteen. Kitkemistä on syytä jatkaa loppukesän ajan, jotta yksikään kasvi ei pääse kukkimaan ja siementämään. Jättipalsami on yksivuotinen kasvi, joka ei leviä juuriston avulla, ja siksi se on helppo hävittää.
Vikuri-hankkeen toiminta jatkuu
Keski-Suomen alueella toimiva Vikuri - vieraskasvilajit kuriin -hanke jatkaa edelleen neuvomis- ja torjuntatöitä. Hanke sai vuoden jatkoajan, ja kestää vuoden 2014 loppuun saakka. Hankkeelle on ilmoitettu jo 120 jättipalsamiesiintymää ja 500 jättiputkikohdetta. Näistä lajeista toivotaan edelleen lisää ilmoituksia.
Lisätietoja:
Hankesuunnittelija Paula Tallinen, Keski-Suomen ELY-keskus, puh. 0295 024 779
Vikuri-hankkeen internetsivut ja ilmoituslomake: