Tiedotteet 2014

Iijoen kalatiesuunnitelmat ovat valmistuneet (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus)

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen koordinoiman Iijoen kalatiet 2011-13 -hankkeen tavoitteena olleet kalatiesuunnitelmat ovat valmistuneet. Yhteistyöhanke toteutettiin Euroopan aluekehitysrahaston ja viiden kunnan (Ii, Yli-Ii/Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Kuusamo), PVO-Vesivoima Oy:n ja Metsähallituksen rahoituksen avulla.

Iijoen alajuoksulle rakennettiin vuosina 1961–71 viisi vesivoi­malaitosta ja samalla aloitettiin Iijoen vesistön latvaosissa olevien Kostonjärven ja Irnijärven säännöstely patojen avulla. Merilohen ja muiden kalojen kutuvaelluksen esteenä oleviin Raasakan, Maalismaan, Kierikin, Pahkakosken ja Haapa­kosken voimalaitospatoihin rakennettavista kalateistä tehtiin selvityksiä ja aloitteita jo 1990-luvulla: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen johdolla laadittu Kalojen kulkumahdol­lisuuksien palauttaminen Iijoella -yleissuunnitelma vuonna 1998 ja vuosina 1998–99 toteutettu Lohi Iijokeen kalateiden avulla -kansalaishanke. Kymmenen vuoden jälkeen, vuosina 2008-10 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen koordinoimassa monitahoisessa Vaelluskalat palaavat Iijo­keen -yhteistyöhankkeessa aloitettiin Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), viiden kunnan (Ii, Yli-Ii,
Pu­dasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo) ja PVO-Vesivoima Oy:n rahoituksen avulla vaelluskala-kantojen palauttamisen ja vesivoimatalouden harjoittamisen yhteensovittaminen Iijoel­la. Osatoteuttajina tässä vaiheessa olivat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Oulun yliopisto ja Metsähallitus sekä yhteistyökumppaneina mm. Iijoen vesistön kalastusalue ja alueellinen kalatalousviranomainen.

Projektiyhteistyö on nyt edennyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen koordinoimalla Iijoen kalatiet 2011-13 -EAKR-hankkeella (1 010 000 €) vaiheeseen, jossa vastaval­mistuneiden kalatiesuunnitelmien avulla haetaan kalateiden rakentamiseen tarvittavaa lupaa. Hankkeessa valmistuivat

1. säännöstelypadon ohittava kalatie Kostonjärvelle
2. yleissuunnitelma Raasakan voimalaitoksen ja Raasa­kan säännöstelypadon välisellä jokiosuudella ns. vanhassa uomassa tehokkaasti toimivasta kalojen vaellusreitistä
3. lupahakemustasoiset kalatiesuunnitelmat kustannusarvioineen seuraaviin kohteisiin:
   • Raasakan säännöstelypato
   • Raasakan voimalaitos
   • Maalismaan voimalaitos
   • Kierikin voimalaitos
   • Pahkakosken voimalaitos
   • Haapakosken voimalaitos
   • Irnijärven säännöstelypato

Iijoen alajuoksulla olevien voimalaitosten kalateiden raken­nuskustannukset ovat yhteensä 15–20 M€. Raasakan vesi­voimalaitoksen alueelle rakennettavan kalatien kustannus­arvio on matkailu- sekä tutkimusrakenteet ja -varustukset mukaan lukien 3-4 M€. Sen rakentaminen voidaan aloittaa aikaisintaan vuonna 2016. Kalateiden rakentaminen tarjoaisi maa- ja vesirakennusalan töitä Oulun seudulle 50-100 henki­lötyövuotta. Pääosa kalateiden rakentamisessa tarvittavasta rahoituksesta pyritään saamaan Euroopan unionin ja valtion varoista. Näiden saamiseksi on paikallinen rahoitusosuus välttämätöntä. Siitä vastaavien kuntien (Iin kunta, Oulun kau­punki, Pudasjärven kaupunki, Taivalkosken kunta ja Kuusa­mon kaupunki) sekä PVO-Vesivoima Oy:n rahoitusosuus on edelleen neuvoteltavana. Päätökset niistä odotetaan saata­van vuoden 2015 aikana.

Kesäkuun lopussa 2014 päättyneen Ii­joen kalatiet 2011-13 -hankkeen rahoittivat EAKR ja Suomen valtio (76.5 %), Taivalkosken kunta (9 %), PVO-Vesivoima Oy (5 %), Pudasjärven kaupunki (3 %), Iin kunta (2.5 %), Kuusa­mon kaupunki (2.5 %), Yli-Iin kunta / Oulun kaupunki (1 %) ja Metsähallitus (0.5 %). Keskeisenä yhteistyökumppanina on tässäkin kehittämishankevaiheessa ollut Iijoen vesistön kalastusalue. Kalateiden rakentamiseksi Iijoen ala­juoksulle haetaan vesilain mukaista lupaa Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle jätettävällä vesitalouslupahakemuksel­la, kun sen edellytyksenä olevat päätökset on tehty. Vuoden 2014 tavoitteisiin sisältyvät myös kalateiden rakentamiseen tarvittavan rahoituksen neuvottelu ja valmistelutyöt.
 

Sukukypsien lohien ylisiirto, kotiutusistutukset ja kalastuksen uudelleen järjestäminen
 

Vuosina 2009-2014 on kalastajien Iijokisuulta pyydystämiä elinvoimaisia, lisääntymisikäisiä lohia ylisiirretty voimalaitospatojen ohitse keskijuoksulla oleville kutu- ja poi­kastuotantoalueille yhteensä yli 800 yksilöä. Vuoteen 2016 voimassa olevalla kalatalousviranomaisen myöntämällä lu­valla saadaan siirtää vuosittain 300 sukukypsää merilohta voimalaitospatojen ohitse lisääntymisalueilleen, jotta lohikan­nan kotiutuminen Iijokeen saataisiin varmistettua.

Iijoen vesistöalueella toteutettiin vuosina 2006-2014 pääosin Metsähallituksen yhteistyöosuutena mittava lohen ja meritai­menen poikasten istutusohjelma. Metsähallituksen hallinnas­sahan on lähes puolet valuma-alueesta ja noin 1/3-osa vesialueista. Iijokeen ja sen sivu-uo­miin istutettiin lohia lähes 90 koskialueelle yhteensä 1 265 000 vastakuoriutuneina ja 332 000 yksivuotiaina poikasina. Meritaimenia istutettiin vain vastakuoriutuneina 25 virtavesi­alueelle yhteensä 721 000 poikasta. Nämä kotiutusistutukset olivat mahdollisia RKTL:n poikaslahjoitusten avulla, Metsä­hallituksen uittovelvoitteina sekä muutamien osakaskuntien ja yhdistysten varoilla. Lisäksi hankevaroilla istutettiin vuonna 2012 yhteensä 60 000 lohen vuoden vanhaa ja meritaimenen vastakuoriutunutta poikasta kohdennetusti Etelä-Kuusamos­sa sijaitseviin Iijoen latvauomiin.

Joessa kutevien kalojen nousuvaelluksen turvaamiseksi Iijokisuun kalaväylää jatkettiin ulottumaan merelle viiden kilometrin päähän jokisuusta. Väylän laajentaminen parantaa kalojen mahdollisuuksia päästä jokeen, koska kalastusta kalaväylän alueella on rajoitettu kalastuslailla. Kalaväylätoimitusta haki Etelä- ja Pohjois-Iin kalastuskuntien aloitteesta Kainuun ELY-keskus. Lisäksi kalastuksen valvontaa on Iijoella tehostettu Iijoen vesistön kalastusalueen järjestämänä vuodesta 2012 alkaen, jotta lisäänty­misalueilleen siirrettyjen lohien poikastuotto olisi paras mahdollinen.

Lisätietoja:

Arto Hirvonen, Iijoen kalatiet 2011–13 -hankkeen päällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus,
puh. 0295 038 321.