Tiedotteet 2014

Jätevesivuodon vaikutuksia Mikkelin Kallajärven tilaan seurataan (Etelä-Savon ELY-keskus)

Mikkelin Tikkalassa, Sirkolanmäen pumppaamon jätevesivuoto havaittiin 6.9.2014. Viemäriverkostosta pääsi ojastoa pitkin Kallajärveen Mikkelin Vesilaitoksen arvion mukaan 2500 m³ jätevettä.

Mikkelin Vesilaitos on teettänyt Ramboll Finland Oy:llä päästön johdosta vesistötarkkailua. Näytteitä on otettu viikon välein, yhteensä kolme kertaa.  Näytteenottoa on vesilaitoksen tilauksen mukaan tarkoitus jatkaa vielä syksyn ja kevään aikana otettavin näytekierroksin.

Näytteiden perusteella voidaan havaita, että pääosa vesistövaikutuksista näkyy 1250 metriä pitkässä ojauomassa ja ojan vedet vastaanottavassa Leväänlahdessa, joka on Kallajärven noin 15 hehtaarin lahti. Kallajärvi on kokonaisuudessa 162 hehtaarin suuruinen vesistö, joka laskee vetensä Pitkäjärven ja Urpolanjoen kautta Saimaaseen.

Ojassa ja Leväänlahdessa on ollut korkeita mikrobipitoisuuksia ja veden hygieeninen taso on ollut huono. Ravinnepitoisuudet ovat olleet myös koholla. Leväänlahden veden laatu on parantunut, mutta päästöstä kielii vielä koholla oleva pH, joka kuvaa mikrobien voimakasta hajotustoimintaa samoin kuin emäksisten pesuaineiden vaikutusta. Tämän lisäksi ravinteiden pitoisuudet ovat keskimääräisiä arvoja korkeammalla.

Kallajärven pääselällä pintavedessä ei näy muutoksia. Kuitenkin 8 metrin syvyydessä on veden happipitoisuus selvästi alhaisempi kuin ennen vuotoa otetuissa näytteissä. Tämä kuvaa sitä, että pohjan läheiset vesikerrokset ja sedimentin rajapinta oireilevat. Mitä todennäköisimmin jäteveden typpijakeet ovat kulkeutuneet pääaltaan pohjalle ja niiden hajoaminen kuluttaa happivarastoa.

Jätevesivuodossa oli onni onnettomuudessa, että tapahtuma-aikaan oli lämmin jakso, jolloin lika-aineita ravintonaan käyttävät mikrobit ovat aktiivisia ja pystyvät hajottamaan happea kuluttavaa kuormaa. Lokakuuhun sattuva syyskierto pyöräyttää järven vesimassan ja vie runsashappisempaa vettä pohjakerroksiin. Jos tällainen kuormitus olisi tapahtunut järven ollessa jäässä, olisi happikato Leväänlahdella ollut mitä todennäköisin.

• Tarkkailuraportti (pdf, 1268 kt)

Lisätietoja:

Ympäristöinsinööri Teemu Tuovinen, Etelä-Savon ELY-keskus, p.  029 502 4237

Vesilaitoksen johtaja Reijo Turkki,  p. 044 7942601