Tiedotteet 2014

Kanta- ja Päijät-Hämeen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus etenee rivakasti (Hämeen ELY-keskus)

Kanta- ja Päijät-Hämeessä on meneillään bioindikaattoritutkimus, jolla seurataan ilman laadun muutoksia. Sen maastotyöt ovat edenneet nopeasti. Tutkimuksen loppuraportti valmistuu 31.12.2015 mennessä. Raportissa verrataan saatuja tuloksia aikaisempiin Hämeen ELY-keskuksen alueella tehtyihin selvityksiin ja muualta Suomesta saatuihin tuloksiin sekä tehdään päätelmiä ilmanlaadun kehityksestä.

Jäkälät, sammalet, neulaset ja humus bioindikaattoreina

Bioindikaattoriseurannassa ilman epäpuhtauksien vaikutuksien ilmentäjinä eli bioindikaattoreina käytetään männyillä kasvavia runkojäkäliä, sammalten, männynneulasten ja humuksen alkuainepitoisuuksia sekä humuksen dioksiini- ja furaanipitoisuuksia. Lisäksi arvioidaan havupuiden neulaskatoa. Havaintoaloja on 303. Lähes kaikilta havaintoaloilta on jo otettu sammal- ja humusnäytteet ja tutkittu runkojäkälät ja harsuuntuminen. Dioksiini- ja furaanitutkimukset tehdään kolmeltatoista näytealalta. Neulasnäytteet otetaan talvella.

Jäkälät reagoivat herkästi ilman epäpuhtauksiin sekä ulkomuodollaan että lajiston koostumuksen ja runsauden muutoksilla, minkä vuoksi ne ovat hyviä indikaattoreita. Sammalten kemiallinen analyysi on puolestaan hyvä menetelmä raskasmetallilaskeuman tutkimiseen, sillä tiheä sammalmatto pidättää lähes kaiken hiukkasten muodossa tulevan laskeuman. Myös neulasiin kertyy epäpuhtauksia sekä juuristojen kautta että suoraan ilmasta neulasten pintasolukoista.

Bioindikaattoreita seurattu Hämeessä ennenkin

Tutkimus on jatkumoa bioindikaattoriseurannoille, joita Hämeen ELY-keskuksen alueella on tehty aiemminkin: Kanta-Hämeessä ilmapäästöjen vaikutusta metsäluontoon on selvitetty edellisen kerran vuosina 2001−2002 ja Päijät-Hämeessä vuosina 1999−2000. Koealoina on pyritty käyttämään mahdollisuuksien mukaan aiempien tutkimusten säilyneitä aloja. Noin viisi prosenttia aloista on jouduttu siirtämään. Kullakin havaintoalalla on viisi tutkimuspuuta. Samoja puita, joista aiemmin tehtyjen tutkimusten näytteet on otettu, ei ole löydetty. Alat, joilta näytteet on otettu, soveltuvat hyvin indikaattorialoiksi siten, että taustamuuttujat eivät pääse vaikuttamaan tuloksiin. Näytealojen sijainti painottuu kuormitetuille alueille. Myös METLA:n valtakunnan metsien inventointiaineistoa on hyödynnetty pisteiden sijoittelussa.

Hankkeen rahoittavat alueen kunnat ja maakuntien liitot sekä toiminnanharjoittajat, ELY-keskus toimii hankkeen koordinaattorina. Tutkimuksen toteuttajaksi on valittu Nab Labs Oy.

Lisätietoja

Tutkija Mika Laita, Nab Labs Oy, Ambiotica, puh. 050 520 8833

Ympäristöinsinööri Päivi Laurila, Hämeen ELY-keskus, puh. 0296 025 195

Tiedotus

Riitta Turunen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 173