Tiedotteet 2014

KymiRing kuljettajakoulutus- ja moottoriurheilukeskushankkeen YVA-menettely on päättynyt (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 1.9.2014 antanut yhteysviranomaisen lausunnon KymiRing kuljettajakoulutus- ja moottoriurheilukeskushanketta (Iitti) koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Hankkeen YVA-menettely on päättynyt yhteysviranomaisen lausuntoon. ELY-keskuksen lausunto on kokonaisuudessaan nähtävissä osoitteessa: www.ymparisto.fi/kymiringYVA

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että arviointiselostus on pääosin riittävä ja se vastaa YVA-lain ja -asetuksen keskeisiä vaatimuksia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on tunnistettu hankkeen kannalta merkittävät ympäristövaikutukset. Suunnitellun moottoriurheilukeskushankkeen keskeisistä vaikutuksista (mm. melu-, pohjavesi- ja luontovaikutukset) on tehty erillisselvityksiä. Selvitysten tulokset on koottu arviointiselostukseen.

Yhteysviranomaisen lausunnossa esitetyt huomiot ja tarkennukset tulee ottaa huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa.

Erityisesti meluselvityksiä tulee täydentää hankkeen ympäristölupahakemukseen sekä kaavaehdotusvaiheeseen siten, että selvityksistä käy ilmi meluntorjuntatoimenpiteiden vaikutukset melun leviämiseen ja hankkeen toteuttamiskelpoisuuteen.                                

Meluvaikutukset

YVA-selostuksessa on arvioitu yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antamassa lausunnossa esitetyn mukaisesti moottoriurheilun melun leviämistä koko päivän keskiäänitason (LAeq 7–22), kilpailu- ja harjoitusajan keskiäänitason (LAeq) sekä moottoriurheilun maksimimelutason (LAFmax) -perusteella. Arvioinnissa on selvitetty KymiRingin toiminnasta aiheutuvat meluvaikutukset lähtökohtaisesti pahimman mahdollisen tilanteen perusteella.

Suomessa ei ole asetukseen perustuvaa säädöstä siitä, miten moottoriurheilun meluhaittaa tulee arvioida. Valtioneuvoston päätöstä meluohjearvoista (993/92) ei päätöksen mukaan sovelleta moottoriratameluun. Kuitenkin käytännön meluhaitan arvioinnissa ja myös oikeuskäytännössä kokopäivän keskiäänitaso on keskeinen meluhaitan arviointikriteeri moottoriratamelun osalta. Vnp (993/92) mukaan melun keskiäänitason ohjearvo (LAeq) päiväaikaan kello 7–22 on pysyvän asutuksen osalta 55 dB ja loma-asutuksen osalta 45 dB. Moottoriratojen aiheuttamaa meluhaittaa on lupa- ja oikeuskäytännössä arvioitu myös melun maksimitasona.  Maksimimelutasoja on verrattu ruotsalaisiin ohjearvoihin LAFmax (klo 7–19) 60 dB max ja (klo 19–22) 55 dB. Sunnuntaisin käytetään ilta-aikaisia ohjearvoja.

Edellä mainittuja meluntunnuslukuja (LAeq) ja (LAFmax) sovelletaan niin maankäytön suunnittelussa kuin ympäristöluvissakin. Yleensä uuden toiminnan hyväksyttävyys on edellyttänyt edellä mainittujen meluohjearvojen ja melun tunnuslukujen alittamista häiriintyvissä kohteissa.

Kymiring-hankkeen ympäristön lähimmissä häiriintyvissä kohteissa melutaso ylittää esitetyn selvityksen mukaan edellä mainitut melun tunnusluvut. Hankkeen aiheuttamilla meluhaitoilla voi olla merkittävää vaikutusta niin hankealuetta ympäröivälle maankäytölle ja siellä oleville ja suunnitelluille melulle herkille toiminnoille, kuten asumiselle ja loma-asumiselle. Melutason ohjearvojen ylittymisestä voi aiheutua kaavallisia ristiriitoja. Pahimmillaan melu voi mm. estää suunniteltujen uusien lomarakennuspaikkojen toteuttamisen. Esitetyn selvityksen perusteella hankealueen ympäristössä päivän meluohjearvot LAeq 7–22 voivat ylittyä mm. Ikolanlammen, Kontjärven, Urajärven, Vähäjärven, sekä Mikkolan, Ojalan ja Mustalammen ympäristössä. Tulee huomata, että kun päivän keskiäänitasoon perustuvat ohjearvot ylittävät, niin hyvin todennäköistä on myös se, että maksimimelutasot ylittävät häiriintyvissä kohteissa.

YVA-selostuksen puutteena ELY-keskus näkee sen, ettei selostuksessa ole selvitetty erilaisten meluntorjuntatoimien, esimerkiksi eritavoin sijoitettujen meluvallien tai muiden meluntorjuntarakenteiden vaikutusta melun leviämiseen.

Moottorirata, kuten muutkin uudet ympäristöhaittaa aiheuttavat toiminnot tulee suunnitella siten, että meluhaitta rajoittuu mahdollisimman suppealle alueelle. Erityisesti meluselvityksiä tulee täydentää hankkeen ympäristölupahakemukseen sekä kaavaehdotusvaiheeseen siten, että selvityksistä käy ilmi meluntorjuntatoimenpiteiden vaikutukset melun leviämiseen ja hankkeen toteuttamiskelpoisuuteen.

Vaikutukset pohjavesiin ja pintavesiin 

KymiRing-hankealue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee kaksi vedenhankintaa varten tärkeää pohjavesialuetta. Hankealue rajoittuu lännessä välittömästi Tillolan pohjavesialueeseen (0514202) ja Ruokosuon pohjavesialue (0514203) sijaitsee hankealueen pohjoispuolella.

KymiRingin toiminnot eivät ulotu luokitelluille pohjavesialueille. Tehtyjen selvitysten mukaan hankkeella ei ole vaikutuksia lähialueella sijaitseviin Tillolan ja Ruokosuon pohjavesialueisiin, koska hydraulista yhteyttä näiden välillä ei ole. Hankealueen ja Tillolan pohjavesialueen välissä on kallioalue, joten suunnittelualueelta ei pääse virtaamaan pohjavettä pohjavesialueelle eikä sillä oleville vedenottamoille (Pukkisuo, Myllytöyry). Suunnittelualueen ja Ruokosuon pohjavesialueen välissä on Toittilansuo. Välissä on myös kalliopaljastumia. Hankealueelta ei virtaa pohjavettä Ruokosuon pohjavesialueelle.

Hankkeen toteuttaminen muuttaa alueen hydrologisia oloja. Hankkeen toteuttamisessa muokataan maanpintaa ja asfaltoidaan laajoja alueita. Tämä muuttaa alueen pintavaluntaa, jolloin hankealueelta poistuvan huleveden määrä lisääntyy. Hulevesien hallintaan ja käsittelyyn liittyvät ratkaisut tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että niistä aiheutuva mahdollinen ympäristökuormitus minimoidaan.

Luonto ja kulttuuriympäristö

Luontoon kohdistuvat vaikutukset on selvitetty ottaen huomioon hankealueen lähiympäristössä sekä sen vaikutuspiirissä olevat Natura 2000 -verkostoon kuuluvat alueet, muut suojelukohteet ja keskeiset luontoarvot. Arvioinnin lähtöaineistona on käytetty valtakunnallisia ja maakunnallisia aineistoja sekä uusia alueella tehtyjä luontoselvityksiä. Tehtyjen selvitysten tulosten varmentamiseksi hankealueella on toteutettu YVA-selostuksen nähtävillä olon aikana lisätutkimuksia, joissa on selvitetty tarkemmin mm. tiettyjen perhoslajien sekä lepakoiden esiintymistä hankealueella.

Vaikutukset Natura 2000 -alueisiin
Hankkeen vaikutuspiirissä ei ole Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita. Lähin Natura 2000 -alue Kukkomäen metsä (FI0404008) sijaitsee noin kolmen kilometrin etäisyydellä hankealueesta pohjoiseen).

Muut suojelukohteet, arvokkaat harjualueet ja moreenimuodostumat
Lähin luonnonsuojelualue on Tupala (YSA203902), joka sijaitsee KymiRingin luoteispuolella hankealueen rajalla. Hankkeen rakennustoimet eivät ulotu ko. alueen välittömään läheisyyteen, joten hankkeen toteuttamisella ei ole vaikutusta suojeluperusteisiin eikä alueella esiintyvään liito-oravaan. Muut luonnonsuojelualueet sijaitsevat noin kolmen kilometrin päässä hankealueesta koilliseen ja pohjoiseen.

Hankealueen lähimmät luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittävät harjualueet ovat Syvienhautojenkangas (paikallisesti arvokas) alueen pohjoispuolella sekä I Ss, Pukki- ja Pyöräkangas (maakunnallisesti arvokas) alueen länsipuolella. Hankkeella ei ole vaikutusta em. harjualueisiin.

Hankealueella sijaitsee valtakunnallisesti arvokas moreenimuodostuma, Saunakankaan reunamoreeni (MOR-Y05-018). Yhteysviranomainen katsoo, että kyseinen reunamoreeni tulee huomioida hankkeen jatkosuunnittelussa siten, että se säilyy ehyenä geomorfologisena muodostumana. Moottoriurheilukeskuksen toteuttamiseen liittyvillä rakentamistoimenpiteillä ei saa heikentää kohteen geologisia arvoja.

Hankkeen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen on vähäinen. Suunnittelualueen koillisosassa sijaitseva pieni suoreunainen Kaakonlampi on arvokas elinympäristö. Hankkeen rakennustoimet eivät kuitenkaan ulotu Kaakonlammen välittömään läheisyyteen, joten hankkeen toteuttamisella ei ole vaikutuksia lammen luonnontilaisuuteen eikä sen eliölajeihin (viitasammakko, lummelampi- ja sirolampikorento).

Luontoselvitysten yhteydessä alueelta havaitut uhanalaisten perhoslajien ravintokasvit viestivät alueen potentiaalista ja soveltuvuudesta merkittäväksi paahdeympäristöksi. Perhosselvityksen johtopäätöksenä on todettu, että kun uhanalaisen paahdelajiston elinvaatimukset huomioidaan alueen maisemointi- ja hoitosuunnittelussa, on hyvin mahdollista, että uhanalaisen perhoslajiston elinmahdollisuudet paranevat nykyisestä hankkeen valmistuessa merkittävästi tai jopa erittäin merkittävästi.

Arkeologiset kohteet
Museoviraston edellyttämä hankealuetta koskeva arkeologinen inventointi on tehty kesällä 2014. Hankealueelta ei tunnettu ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Inventoinnissa havaittiin hankealueen länsiosissa (Kivistenmäen pohjoispuolella) kaksi käytöstä poistunutta historiallisen ajan rajamerkkiä, Saunakangas 2 ja Saunakangas 3. Rajamerkkien kohdalla ei ole nykyisiä kiinteistö-, tai muitakaan rajoja. Alueella ei myöskään ole rajoja 1900-l lopun peruskartoilla eikä 1900-l alun senaatinkartalla eikä myöskään 1840-l pitäjänkartalla, joten on mahdollista että kyseiset merkit olisivat 1800-lukua vanhempia. Edellä esitetyn perusteella rajamerkit on tulkittu (alustavasti) muinaisjäännöksiksi. Asiasta tulee olla yhteydessä museovirastoon hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä.

Haitallisten vaikutusten lieventäminen

Keskeiset kysymykset haitallisten vaikutusten vähentämisen osalta liittyvät toiminnasta aiheutuvien meluhaittojen rajoittamiseen sekä pohjavesiin (tarkkailu, seuranta) ja hulevesien hallintaan liittyviin erityiskysymyksiin.

Mahdollisissa onnettomuus- tai muissa erityistilanteissa ympäristöön voi päästä ihmisten terveydelle tai ympäristölle haitallisia yhdisteitä. Hankkeen jatkosuunnittelussa tulee muun ohella asianmukaisella tavalla huomioida myös varautuminen mahdollisiin erityistilanteisiin sekä toimenpiteisiin niistä aiheutuvien mahdollisten haitallisten vaikutusten lieventämiseksi.

Seurantaohjelma  

Seurannan tarkoituksena on tuottaa tietoa hankkeen ympäristökuormituksesta sekä vaikutuksista ympäristön tilaan. Seurannan avulla selvitetään myös, miten hyvin arvioinnissa käytetyt menetelmät ja niillä saadut tulokset vastaavat todellisuutta. Lisäksi seurannan avulla saadaan tietoja siitä, miten haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteet ovat onnistuneet. Tarvittaessa tulee käynnistää toimia haittavaikutusten estämiseksi tai minimoimiseksi. KymiRing-hankkeessa keskeiset seurattavat seikat liittyvät meluun, pohjavesiin sekä hulevesiin. Seurantaan liittyvät erityiskysymykset tarkentuvat ympäristölupavaiheessa.

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Jukka Timperi, puh. 0295 029 293