Tiedotteet 2014

Toimiva vesihuolto vaatii ylikunnallista yhteistyötä (Pirkanmaan ELY-keskus ja Pirkanmaan liitto)

Miten turvataan puhtaan veden riittävyys tulevaisuudessa? Entä missä jätevedet käsitellään? Mm. näitä kysymyksiä käsitellään päivitettävänä olevassa Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa, jonka luonnos on nyt kansalaisten ja kuntien kommentoitavana. 

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma on viranomaisten ja kuntien yhdessä laatima yleissuunnitelma, jossa luodaan periaatteet vesihuollon kehittämistoimille Pirkanmaalla ja yli maakuntarajojen. Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyön tähtäin on vuodessa 2040, ja suunnitelma toimii myös tausta-aineistona Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 valmistelussa. Päivitystyöstä vastaa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Pirkanmaan ELY- keskus) yhteistyössä Pirkanmaan liiton kanssa.

Suunnitelmassa esitellään mm. eri vaihtoehtoja siitä, miten vedenhankinta ja jätevesien käsittely ja johtaminen voitaisiin tulevaisuudessa järjestää Pirkanmaalla. Vaihtoehdoissa vertaillaan mm. pinta- ja pohjavesivaihtoehtoja sekä seudullisia ja keskitettyjä jätevedenpuhdistus- ja lieteratkaisuja. Suunnitelman taustalla ovat Pirkanmaan maakuntakaavan mukainen väestösuunnite, jonka mukaan Pirkanmaan asukasluku kasvaa noin 100 000  asukkaalla vuoteen 2040 mennessä sekä kunnilta kootut vesihuollon nykytilatiedot.

Vesihuollon kehittämissuunnitelmatyön tavoitteena on

- Vedenhankinnan turvaaminen
- Ylikunnallinen yhteistyö laitos- ja verkostoasioissa
- Verkostojen ja laitosten saneeraus
- Purkuvesistöihin kohdistuvan kuormituksen vähentäminen
- Pohjavesien suojelu
- Seudulliset/ keskitetyt jätevedenpuhdistusratkaisut
- Puhdistamolietteiden hyötykäytön edistäminen.

Miten ratkaistaan vedenhankinnan toimintavarmuus ja laatu tulevaisuudessa?

Edellisessä Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa vuonna 2006 keskeisenä tavoitteena oli vedenhankinnan toimintavarmuuden ja talousveden laadun parantaminen sekä jätevesien keskittäminen tehokkaampiin jätevedenpuhdistamoihin. Näiden tavoitteiden toteuttamiseen eli uusien verkostoyhteyksien rakentamiseen vuosien 2008 – 2014 välisenä aikana käytettiin yhteensä 37,7 miljoonaa euroa.  

Tällä hetkellä Pirkanmaan vesilaitokset käyttävät Tampereen kaupunkiseutua ja Valkeakosken kaupunkia lukuun ottamatta vedenhankinnassaan pohjavettä. Vesilaitosten toimittamasta talousvedestä koko Pirkanmaalla on noin puolet pohjavettä ja puolet pintavettä. Jakaumaan vaikuttaa voimakkaasti se, että Tampereella käytetystä talousvedestä noin 70 % otetaan pintavesistä eli järvistä. Luokiteltuja pohjavesialueita on Pirkanmaalla 160, joista vedenhankinnalle tärkeitä alueita on 92. Alueet sijaitsevat maakunnassa kuitenkin epätasaisesti, mikä on vedenhankinnan kannalta ongelmallista.

- Pirkanmaan vedenhankinnan haasteina ovat toimintavarmuus häiriötilanteissa, vesijohtoverkostojen heikko kunto sekä tasaisen talousveden laadun turvaaminen ja päästöriskit pintavesivaihtoehdoissa, kiteyttää yksikön päällikkö Ari Nygrén Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Myös tulevaisuudessa merkittävä osa Pirkanmaan kuntien vedenhankinnasta tulee perustumaan pohjaveden hyödyntämiseen.  Vedenhankinnan kehittämisessä keskitytään määrältään riittävän ja laadultaan hyvän talousveden turvaamiseen kaikille kunnille myös häiriötilanteissa. Tämän saavuttamiseksi suunnitelmassa on esitetty kolme teemallista kehittämisvaihtoehtoa:

Nykytilanteeseen perustuva pintavesiä hyödyntävä vedenhankinta on tarkasteltu perusvaihtoehtona. Toisena vaihtoehtona on tarkasteltu tekopohjaveteen perustuvaa vedenhankintaa. Tekopohjavesivaihtoehdossa pintavesiratkaisu voi jäädä varavesijärjestelmäksi. Kolmantena vaihtoehtona on tarkasteltu laajaa pohjaveden hyödyntämistä, jota täydennetään pinta- ja tekopohjavesiratkaisuilla. Kaikissa kolmessa vaihtoehdossa hyödynnetään nykyisiä pohjavesilähteitä, mutta laajassa pohjavesiratkaisussa hyödynnetään uusia pohjavesivaroja, jotka sijaitsevat Ruoveden, Jämijärven ja Hauhon suunnilla. Vesivarantoja tarkastellaan suunnitelmassa myös yli maakuntarajojen.

- Esimerkiksi Valkeakosken kaupungin ja eteläisen Pirkanmaan vedenhankinta voisi perustua Hauhon suunnan pohjavesivesivarojen hyödyntämiseen täydentäen Hämeenlinnan suunnasta toimitettavaa vesimäärää, toteaa Nygrén.

Kaikissa vedenhankintavaihtoehdoissa pohjaveden rooli on keskeinen. Pohjaveden merkittävän roolin vuoksi on erityisen tärkeää suojella pohjavesialueita pilaantumiselta. Pohjaveden suojelun tärkeimpiä työkaluja ovat pohjavesien suojelusuunnitelmien laatiminen sekä pohjavesialueiden huomioiminen maankäytön suunnittelussa.

Vedenjakelu on varmistettava myös häiriötilanteissa

Vettä on oltava saatavilla myös erilaisissa häiriötilanteissa. Näitä voivat olla esim. pohjavesialueen pilaantuminen ympäristöonnettomuuden seurauksena, pintavesilähteenä käytetyn järven pilaantuminen tai toimintahäiriöt vesilaitoksilla.  Vedenjakelun toimintavarmuuden kehittämistarpeet painottuvat Tampereen kehyskuntien alueelle (Lempäälä, Nokia ja Ylöjärvi) ja osin eteläiselle Pirkanmaalle (Pälkäne, Valkeakoski ja Urjala).  Tampereen kehyskuntien osalta tukeutuminen Tampereelta saataviin varavesimääriin on realistisin vaihtoehto.

- Normaalitilanteessa Pirkanmaalla on käytössä riittävästi hyvälaatuista talousvettä, mutta häiriötilanteiden varalle on tärkeätä, että vedenhankinnassa voidaan käyttää myös useampia pinta- ja pohjavesilähteitä.  Tämä kuitenkin edellyttää toimenpiteitä vesihuoltolaitoksilta verkostojen välityskyvyn lisäämiseksi. Esimerkiksi uudet verkostoyhteydet Tampereen – Lempäälän – Valkeakosken välillä parantavat kuntien talousveden saantia häiriötilanteissa, Nygrén kertoo.

Tavoitteena jätevesien käsittelyn keskittäminen

Kehittämissuunnitelmassa on esitetty vaihtoehtoja jätevesien käsittelyn keskittämiselle ja tietoa puhdistustehokkuuden vaikutuksista vesistöön esim. Pyhäjärveen. Jäteveden käsittelyn vaihtoehdoissa vaikutukset keskittyvät erityisesti Tampereen seutukunnan keskuspuhdistamohankkeeseen ja eteläiselle Pirkanmaalle suunniteltuun alueelliseen puhdistamoon. Tampereen seudun puhdistamon osalta suunnitelmassa ovat mukana kaikki selvitetyt sijoituspaikkavaihtoehdot  (Sulkavuori, Pirkkala ja Nokia), joista Sulkavuori on päävaihtoehto.   

Jätevedenpuhdistamoissa käsitellyt vedet lasketaan vesistöihin. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on se, että ravinnekuormitus näissä purkuvesistöissä ei kasva, vaikka järviin johdettava käsitellyn jäteveden määrä kasvaisikin. Suunnitelmassa on vesistövaikutusten osalta keskitytty erityisesti vesistöjen fosforikuorman vähentämiseen, koska fosfori on merkittävin rehevöittämistä aiheuttava tekijä.

- Vesistöjen ravinnekuormituksen vähentymistavoite edellyttää asukasmäärän ja sitä kautta kulutuksen kasvaessa viemäriverkoston vuotovesien määrän merkittävää vähentämistä ja jätevesien käsittelyprosessien tehostamista sekä tarvittaessa uudenlaisten käsittelytekniikkojen käyttöönottoa.  Lisäksi tulevaisuudessa tulee varautua ympäristöterveyden ja vesistöjen virkistyskäytön kannalta erilaisten haitta-aineiden poistamiseen, joita ovat esim. lääkeaineet ja hormonit, toteaa Nygrén.

Eurot valuvat viemäriin, jos putket ovat huonossa kunnossa

Vesihuoltoverkostojen heikentyneestä kunnosta aiheutuu haittoja ja kustannuksia Pirkanmaan vesihuoltolaitoksille, ihmisille ja ympäristölle.  Huonokuntoisista vesijohtoputkistoista karkaavien vuotovesien määrä on noin 30 000 m³/d (25 % vedenkulutuksesta) ja viemäriverkostoon kertyvän veden määrä noin 47 000m³/d (38 % jätevesimäärästä). Pelkästään vuotovesien siirtopumppauksesta ja käsittelystä aiheutuvat lisäkustannukset ovat noin 8 M€ vuodessa koko maakunnassa. Tämän lisäksi kustannuksia syntyy mm. verkostojen ja vesihuoltolaitosten mitoitustarpeen kasvattamisesta. Viemäriverkostoihin tulevat vuotovedet laimentavat puhdistettavaa jätevettä heikentäen jätevedenkäsittelylaitosten puhdistustehokkuutta.

Nyt kuultavana olevassa kehittämissuunnitelmassa on asetettu vuoteen 2040 mennessä tavoitteeksi vesijohtoverkoston vuotovesimäärien vähentäminen siten, että ne olisivat 10-15 % nykyisistä määristä. Viemäriverkoston vuotovesimäärän osalta tavoitteeksi on asetettu 20-30% nykyisestä.  Tämä tarkoittaa, että vesihuoltoverkostojen saneeraustaso tulisi korottaa nykyisestä noin kolminkertaiseksi. 

Lietteet hyötykäyttöön

Keskitetty jätevesien käsittely tarkoittaa myös jätevesilietteen käsittelyn keskittämistä. Lietteiden eli jätevesien puhdistuksessa syntyvän kiinteän orgaanisen aineen hyötykäytön ja ravinteiden kierrätyksen edistäminen ovat keskeisiä tavoitteita biotalouden edistämisessä. Pirkanmaan ELY-keskus tuleekin tältä osin jatkamaan vielä suunnittelutyötä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa suunnitelmassa esitettyjen näkökulmien pohjalta.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma pohjana Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 vesihuoltoratkaisuille

Pirkanmaan liitossa on käynnissä kokonaismaakuntakaavan laadinta. Kaava kulkee työnimellä Pirkanmaan maakuntakaava 2040 ja siinä tullaan osoittamaan maakunnallisesti ja seudullisesti tärkeät vesihuollon ratkaisut ja rakenteet kuten (teko)pohjavesialueet, seudullisesti merkittävät jätevedenpuhdistamot ja lietteenkäsittelylaitokset sekä merkittävimmät verkostoyhteydet. Kaavan vesihuoltoa koskevat merkinnät tulevat perustumaan Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmaan  ja siihen liittyvään ympäristöarviointiin. Kaavaluonnos valmistellaan nähtäville laitettavaksi vuoden 2015 alkupuolella.

Suunnitelmasta voi esittää mielipiteitä 28.11. asti

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyöstä vastaa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Pirkanmaan ELY- keskus) yhteistyössä Pirkanmaan liiton kanssa. Suunnittelutyössä sovelletaan viranomaisten laatimien suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusarviointia ohjaavaa SOVA–lakia.

Kehittämissuunnitelman luonnos sekä ympäristöselostus ovat nähtävillä 27.10.2014 - 28.11.2014 virastoaikana Pirkanmaan alueen kunnissa sekä Pirkanmaan ELY-keskuksen kirjaamossa (Yliopistonkatu 38). Lisäksi asiakirjat löytyvät internetistä osoitteesta www.ymparisto.fi/PirkanmaanvesihuoltoSOVA.  Mielipiteitä suunnitelmasta voi esittää nähtävilläoloaikana suoraan omaan kuntaan tai Pirkanmaan ELY-keskukseen, PL 297, 33101 Tampere, kirjaamo.pirkanmaa(at)ely-keskus.fi.

Kuulemisen jälkeen saadut mielipiteet ja lausunnot kootaan yhteen, jonka jälkeen vesihuollon kehittämissuunnitelma viimeistellään sekä laaditaan toimenpideohjelma suunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lisätietoja:

www.ymparisto.fi/PirkanmaanvesihuoltoSOVA

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
yksikön päällikkö Ari Nygrén, puh. 0295 036 363, ari.nygren(at)ely-keskus.fi

Pirkanmaan liitto
maakuntajohtaja Esa Halme, puh. 040 500 3531, esa.halme(at)pirkanmaa.fi
maakuntainsinööri Satu Appelqvist, puh. 050 350 5925, satu.appelqvist(at)pirkanmaa.fi