Asunnan koskireitin kunnostus Keuruulla vihdoin käyntiin (Keski-Suomi)

Kolonjärvestä Pohjoisjärveen virtaavan vesireitin koskialueita ollaan kunnostamassa virtavesieliöstölle, kaloille ja ravuille paremmaksi paikaksi elää ja lisääntyä. Maisemallisia, virkistyksellisiä ja luonnonsuojelullisia arvoja pyritään niin ikään kohentamaan sekä museaalisia arvoja säilyttämään. Reitin vaelluskelpoisuuden parantaminen kaikkien vesieliöiden kannalta on myös tärkeä osa työtä, vaikka Pohjoisjärven alapuolella oleva Kalmakosken pato jääkin rajoittamaan kalojen kulkua Keurusselän ja reitin koskien välille.

Kunnostusta ollaan aloittamassa 13.8.2018 ja se tehdään yhteistyössä Keuruun kaupungin, Keski-Suomen ELY-keskuksen, ELYn Järvi-Suomen kalatalouspalveluiden, Keuruun kalastusalueen ja Pohjoisjärven kalastuskunnan rahoituksella.

Reitillä elää uhanalainen taimenkanta

Reitin koskia on perattu ja muutettu voimakkaasti ihmisen toimesta uiton, maankuivatuksen, maanmuokkauksen, liikenteen, mylly- ja vesilaitostoiminnan sekä virkistyskäytönkin vuoksi. Näistäkin seikoista huolimatta elää Asunnan koskireitillä lain nojalla rauhoitettu taimen, jonka elinolosuhteita kunnostuksessa ensisijaisesti pyritään parantamaan. Kyseisen taimenkannan genetiikkaa on tutkittu Helsingin yliopistossa. Kalayksilöiden korkeasta sukulaisuudesta päätellen kutukanta on pieni ja selvästi muista taimenkannoista poikkeava. Vesialueen omistajan suosituksena onkin, ettei uhanalaisia taimenia pyydettäisi edes pyydystä ja päästä –hengessä, jotta kalastusrasitus ei aiheuttaisi kuolleisuutta harvassa taimenpopulaatiossa.

Vaellusesteenä olevat lautapadot on tarkoitus poistaa, siltoihin sen sijaan ei kunnostuksessa kajota. Kuva: Keski-Suomen ELY-keskus

Kunnostustyöt pitävät sisällään moninaisia toimia

Käytännön kunnostus tarkoittaa kivi- ja sora-aineksen lisäämistä koskipaikkoihin. Iso osa kivistä saadaan jokiuoman reunoilla olevista perkauskivivalleista, mutta lisäkiviä joudutaan tuomaan myös muualta, koska riittävän kivimäärän kaivaminen uoman reunoilta ei ole mahdollista. Taimenen kutusoraksi soveltuu soramontulta saatava seulottu luonnonsora, joka on karkeudeltaan noin 30-60 millimetriä.

Jokiuomassa liikkuvan kaivinkoneen tieltä joudutaan poistamaan uomaan kaatuneita puita, mutta osa puista pyritään lopuksi palauttamaan uomaan luonnollisiksi suojapaikkaelementeiksi. Myös uoman syvyysvaihtelua pyritään lisäämään ja pohjan tiivistynyttä ja iskostunutta kivikkoa muokkaamaan ilmavammaksi. Mahdollisuuksien mukaan myös pahimpia liettymiä poistetaan.

Yhteydenotot kunnostukseen liittyvissä asioissa:

Ympäristösuunnittelija Pasi Perämäki
p. 040 822 7140
Keski-Suomen ELY-keskus