Huhtikuu oli tavanomaista lämpimämpi ja sateisempi (Pohjois-Karjala)

Lumisen talven takia tulvista ennustetaan suuria

Ilmatieteen laitoksen mukaan huhtikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa asteen verran tavanomaista lämpimämpi.
Huhtikuun aikana satoi maakunnassamme hieman enemmän kuin tavallisesti. Sademäärä oli 41 mm, kun keskimäärin huhtikuussa sataa 35 mm.
Lunta oli kuukauden viimeisenä päivänä maakunnassa muutamasta sentistä aina 43 cm:iin. Lumen vesiarvo (mm) vaihteli Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä Kontiolahdella, Koitajoella ja Jänisjoella välillä 42–85 mm. Keskimäärin huhtikuun lopun lumen vesiarvo näissä pisteissä on 38 mm.

Järvien vedenkorkeudet olivat huhtikuun lopussa yleisesti tavanomaista ylempänä. Viinijärven vedenkorkeus oli huhtikuun lopussa 24 cm, Kajoonjärven 18 cm ja Ruunaan 17 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä.
Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeus nousi 8 cm huhtikuun aikana ollen huhtikuun viimeisenä päivänä 47 cm tavanomaista korkeammalla. Pielisen vedenkorkeus oli huhtikuun lopussa 39 cm ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa ylempänä.

Tulvakeskuksen ennusteiden mukaan Pielisen vedenpinta nousee vielä noin 50 cm tämänhetkisestä korkeudesta saavuttaen maksiminsa suunnilleen touko-kesäkuun vaihteessa. Pielisen vedenkorkeus nousee huhtikuun 20. päivänä aloitetusta Pielisjoen lisäjuoksutuksesta huolimatta harvinaisen korkealle, noin 40 cm yli keskimääräisen tulvahuipun. Viimeksi vedenpinta on ollut niin korkealla elokuussa 2004. Lisäjuoksutuksella pystytään leikkaamaan tulvahuippua noin 20 cm.

Pieliseen laskevan Lieksanjoen virtaama on harvinaisen suuri. Viimeksi vettä on virrannut Lieksanjoessa yhtä paljon vuonna 1971. Myös Pankajärven vedenpinnan ennustetaan nousevan harvinaisen korkealle. 

Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeuden ennustetaan nousevan juhannukseen mennessä noin kesän 2012 tasolle eli vielä noin 20 cm. Tuolloin vedenkorkeus on noin 40 cm yli keskimääräisen tulvahuipun. Viinijärven vedenkorkeus noussee tämänhetkisestä vielä reilut 10 cm. Viimeksi Viinijärven pinta on ollut ennustettua tulvahuippua korkeammalla vuonna 1988. Tulvimisesta saattaa aiheutua ympäri maakuntaa vahinkoa rantarakenteille sekä maa- ja metsätaloudelle. Veneidenomistajien on syytä tarkistaa veneidensä riittävä säilytyskorkeus.

Pielisjoen keskivirtaama oli huhtikuussa kolmanneksen ja Lieksanjoen sekä Koitajoen viidenneksen tavanomaista suurempi. Jänisjoen virtaama Ruskeakoskella oli huhtikuussa kolmanneksen normaalia suurempi. Samoin Saramojoen virtaama Roukkajankoskella oli kolmanneksen tavanomaista suurempi. Puntarikoskella vettä virtasi huhtikuussa keskimääräiseen nähden lähes kolminkertainen määrä.

Huhtikuun lopussa olivat pohjavedenkorkeudet Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä Kontiolahden Jaamankankaalla ja Jakokoskella sekä Ilomantsia Kuuksenvaarassa 32–77 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Roudan syvyys oli havaintopisteissä 0–3 cm, kun sitä normaalisti on keskimäärin 8 cm.

Huhtikuun viimeisenä päivänä jäähavaitsijat eivät päässeet enää jäänpaksuuden mittauspisteille Pyhäselällä ja Pielisellä. Pyhäselän selkävedet vapautuivat jäistä 6. päivä toukokuuta, mikä vastaa normaalia ajankohtaa. Pielinen vapautuu jääkannestaan keskimäärin toukokuun 14. päivä.

• Tilasto-osa (pdf)

Lisätietoja

Vesitaloussuunnittelija Esa Päivinen, puh. 0295 026 218, esa.paivinen(at)ely-keskus.fi
Tulvatilanne: vesitalousasiantuntija Teppo Linjama, puh. 0295 026 199, teppo.linjama(at)ely-keskus.fi