Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän näkymät jatkuvat positiivisena (Pohjois-Karjala)

Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne on jatkanut parantumistaan vuoden takaisesta ja tulevaisuus näyttää edelleen valoisalta.  Myös maakunnan työttömien määrä on edelleen laskenut ja työllisyyskehityksen odotetaan kehittyvän parempaan suuntaan.

Osana puolivuosittain tehtyä valtakunnallista alueelliset kehitysnäkymät -arviointia Pohjois-Karjalan alue- ja seututason toimijat[1] arvioivat syyskuussa 2018 ELY-keskuksen johdolla 24. kerran elinkeinoelämän ja työllisyyden näkymiä seuraavan 6 kuukauden ja vuoden tähtäimellä.

Elinkeinoelämän kasvu on Pohjois-Karjalassa jatkunut myönteisenä. Teknologiateollisuuden ja erityisesti metalli- ja muoviteollisuuden näkymät ovat edelleen hyvät. Myös pk-yritysten tulevaisuuden näkymät ovat ilahduttavan positiivisia. Venäjän ruplan kurssi on pysynyt suhteellisen vakaana, ja näin vakiinnuttanut venäläisten matkailijoiden määrää. Matkailutoimialan sekä vähittäiskaupan ja palveluiden kehitysnäkymät ovat kokonaisuudessaan varsin hyvät. Rakennusalan taittuminen on maltillista ja suhteellisen hyvä kehitys jatkuu edelleen. Joensuun ratapihan peruskorjauksen käynnistävä Kuhasalon maantiesillan työt alkavat vuonna 2019, ja kokonaisuudessaan ratapihahanke on maakunnan lähivuosien infrastruktuurihankkeista merkittävin. Myös elintarviketeollisuus on hyvässä nosteessa edelleen. Metsäbiotaloudella on hyvät näkymät ja maakunnassa on myös investointeja vireillä. Sen sijaan sote-alalla epävarmuus on kääntynyt paikallisten pk-yritysten tappioksi erityisesti hoiva-alalla. Haasteena elinkeinoelämässä on Pohjois-Karjalan markkinointi yritysten sijoittumispaikaksi. Myös uusien yrittäjien löytäminen eläköityvien yrittäjien työn jatkamiseksi on haasteellista, samoin osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen.

Työvoimaa ovat lisänneet erityisesti metalli- ja muovialat ja tämä kehitys jatkuu edelleen. Myös sote-alalla tarvitaan eläköitymisten vuoksi koko ajan uusia tekijöitä. Niin ikään puutavaran hakkuu- ja kuljetusketjuun tarvitaan lisää työntekijöitä. Työvoiman tarpeisiin on käytetty ja käytetään edelleen rekrytointikoulutusta, vaikka sen kysyntä on vähentynyt aiemmasta. Suurimpana haasteena on edelleen työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto, erityisesti metalli- ja muoviteollisuudessa. Työnhakijoista ikääntyneiden ja ikääntyvien osuus on merkittävä myös pitkäaikaistyöttömissä, vaikka myös pitkäaikaistyöttömyys alkoi vähetä tämän vuoden alkupuolella. Nuorten työllisyystilanteen ennakoidaan paranevan jatkossakin.

Maatalouden kannattavuus on edelleen heikkoa, eikä kuluneen kesän ennätysmäinen kuivuus tuonut helpotusta tilanteeseen. Viljelijät joutuvat kamppailemaan alhaisten tuottajahintojen ja kasvavien kustannusten paineessa. Tilanne jatkuu edelleen haastavana, vaikka tuottajahintojen lasku on pysähtynyt ja ennuste lupaa korjausta tilanteeseen. Luomumaidontuotanto kasvaa edelleen kuten myös tuotteiden kysyntä vähittäiskaupassa. Puukauppavuosi sen sijaan muodostunee edellisen vuoden tapaan ennätysvilkkaaksi. Puun kysyntä jatkuu hyvänä kaikkien puutavaralajien osalta. Markkinoiden kasvu luo investointitarpeita metsä- ja puuteollisuuteen.

Yritystoimintaan liittyvissä ympäristöasioissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia eikä niitä ole nähtävissäkään.
 

Lisätiedot: Ylijohtaja Ritva Saarelainen p. 0295 026 168, Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Tapio Kinnunen p. 0295 026 063 ja suunnittelija Minna Keränen-Kultanen p. 0295 026 138.