Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus lausui Pyhäjoen Puskakorvenkallion tuulipuiston arviointiselostuksesta (Pohjois-Pohjanmaa)

Arviointiselostus sisältää pääpiirteittäin ne asiat, jotka ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (713/2006) 10 §:n mukaan kuuluukin esittää. Tiedot hankkeen tarkoituksesta, hankealueesta ja hankevastaavasta on esitetty. Hankkeen rakenteet ja rakentaminen on esitetty perusteellisesti ja verraten selkeällä tavalla.

Arviointikriteerit ja vaikutusten merkittävyyden arvioinnin perusteet on tuotu esille; hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutukset on tunnistettu. Arviointi ei kuitenkaan sisällä hyväksytyn 3. vaihemaakuntakaavan (ei lainvoimainen) mukaista vaihtoehtoa, mitä voidaan pitää puutteena.

Yhteysviranomainen yhtyy Pohjois-Pohjanmaan liiton lausunnossa esittämiin näkemyksiin ja jatkosuunnittelutarpeisiin. Nyt esitetyt hankkeen vaihtoehdot eivät ole voimassa olevan maakuntakaavatilanteen tai hyväksytyn maakuntakaavan 3. vaihekaavan mukaisia. 3. vaihemaakuntakaavan mukaisen vaihtoehdon tarkastelu YVA-vaiheessa olisi monipuolistanut arviointia.

Yppärin pellot (Isoneva) on määritelty Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa tärkeäksi linnuston levähtämisalueeksi. YVA-selostuksen maastoselvitykset vahvistavat käsitystä määritellystä linnuston pullonkaula-alueesta ja muuton painopistealueesta sekä Isonevan merkityksestä ruokailu- ja levähdysalueena.

ELY-keskus on 3. vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheen lausunnossaan korostanut, että Puskakorvenkallion tuulivoima-aluevarauksen ja Paltusmäen tuulivoima-alueen välille tulee jäädä muuttolinnuston kannalta riittävä väli. Suuri osa petolintujen reviireistä sijoittuu tuohon välialueeseen, joten maakuntakaavan mukainen rajaus vähentäisi myös pesimälinnustoon ja etenkin petolintuihin kohdistuvia vaikutuksia. Hankkeen jatkosuunnittelussa on noudatettava hyväksytyn 3. vaihemaakuntakaavan rajausta ja kaavamääräyksiä.

Toteutettavalla tornityypeillä voi olla eroa vaikutusten kannalta ja hanke tulisi toteuttaa vaikutuksiltaan arvioidun mukaisella tornityypillä, ettei ympäristövaikutukset kasva YVA-menettelyssä arvioiduista. Tietojen tarkentuessa vaikutusten arviointia on päivitettävä kaavoitusvaiheessa.

Hankkeen jatkosuunnittelussa tulee varmistaa, että melumallinnustarkastelu perustuu ympäristöministeriön ohjeen mukaisesti tuulivoimaloiden melupäästön ylärajatarkasteluun. Laskennassa tulee käyttää suunnitellun/rakennettavan tai sitä ääniteknisesti vastaavan tai melupäästöltään suuremman voimalan lähtötietoja. Laskennan lähtöarvona tulee käyttää melupäästön (äänitehotaso) takuuarvoa eli laitevalmistajan takaamaa voimalan äänitehotasoa (emissio) voimalan tuottaessa enimmäissähkötehon.

Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset on tunnistettu ja arvioitu riittävästi. Kuten arviointiselostuksessa todetaan, "jatkosuunnittelussa on tärkeää panostaa vuoropuheluun hankkeen eri sidosryhmien ja asianosaisten kanssa, jotta hankkeen mahdolliset haitalliset ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset saadaan pidettyä alhaisella tasolla."

Yhteysviranomainen pitää normaalipolttovälillä otettuja kuvia havainnollisimpina. Havainnekuvien määrää voi pitää sinänsä riittävänä, jopa kattavana. Mereltä otettu havainnekuva on hyvin havainnollistava lisä. Osan voimaloista rajautuminen kuvan ulkopuolelle ei anna todellista tai maksimaalista kuvaa hankkeen maisemallisista vaikutuksista. Havainnekuva-aineiston havainnollisuutta olisi lisännyt myös, että kuvauspisteiden etäisyydet hankealueesta olisi valittu vaihtelevammin. Mikäli hankkeesta tehdään lisähavainnekuvia, tarvetta voisi olla ainakin lähimmistä pienkylistä, Viirretjärveltä ja Viirteenkylästä, laadituille havainnekuville.

Hankealueen läheisyydessä on osittain lähivyöhykkeelläkin useampia kyläalueita sekä maisemallisesti tai kulttuuriympäristön arvokkaita alueita tai kohteita. Maisemallisia vaikutuksia korostaa myös muut olemassa olevat tuulivoimalat ja suunniteltujen hankkeiden mahdollinen toteutuminen.

Kasvillisuusselvityksen perusteella tuulivoimahanke sijoittuu luontotyypeiltään tavanomaiseen maastoon. Tuulivoimaloita tai huoltoteitä ei sijoitu sellaisiin luontokohteisiin, jotka estäisivät tuulivoimaloiden tai huoltoteiden rakentamisen.

Happamat sulfaattimaat täytyy huomioida riskialueilla toimiessa ja ottaa käyttöön mainitut haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämiskeinot.

Huoltoteiden rakentamisessa tulee huomioida vesistöjen vesitalouden säilyminen riittävän muuttumattomana ja vesieliöiden kulkumahdollisuudet. Rakennettaessa tietä Korvenojan välittömään läheisyyteen tulee ojaan jättää riittävästi suojavyöhykettä vesistövaikutusten välttämiseksi.

Hankkeen lähistöllä on suunnitteilla useita tuulivoimahankkeita, joilla voi olla yhteisvaikutuksia Puskakorvenkallion tuulivoimahankkeen kanssa. Kaavoituksen lähtökohdaksi tulee ottaa 3. vaihemaakuntakaavan mukainen rajaus, jolloin mm. linnustoon kohdistuvia yhteisvaikutuksia voidaan hallita. Maisemallisia yhteisvaikutuksia pitäisi pystyä arvioimaan esitettyä tarkemmin. Näkemäanalyysin lisäksi yhteisvaikutuksista tulisi olla havainnekuvatarkasteluja ja arviointimenetelmiä ja arviointia on tarkennettava kauttaaltaan, ennen kuin hankkeen toteuttamiskelpoisuutta maisemallisten vaikutusten osalta voidaan tarkemmin arvioida.

Mikäli sähkönsiirtoreitiksi tulee valituksi joko reitti B tai C, tulee reitin mainitulla osuudella Yppärinjokivarressa tehdä arkeologinen selvitys. Mikäli vaihtoehto C etenee toteutukseen, tulisi maastotöitä täydentää myös Lapinpään kallioalueiden osalta.  

Kaikkien hankkeiden yhteisvaikutuksena on todettu mm. kokonaisuutena maisemallisesti huomattavia vaikutuksia. Näitä yhteisvaikutuksia on arvioitava tarkemmin ja yhteisvaikutukset on otettava huomioon hankkeen toteuttamiskelpoisuutta arvioitaessa. Hankkeen jatkosuunnittelussa on noudatettava hyväksytyn 3. vaihemaakuntakaavan rajausta ja kaavamääräyksiä.
 

Pyhäjoen Puskakorvenkallion tuulipuistohankkeen perustiedot:

Smart Windpower Oy:n tytäryhtiö Puskakorven Tuulivoima Oy suunnittelee 19-23 tuulivoimalan suuruisen maatuulipuiston rakentamista Pyhäjoen Puskakorvenkalliolle.

Vaihtoehto 0 (VE0): Uusia tuulivoimalaitoksia ei toteuteta, vastaava sähkömäärä tuotetaan muilla keinoilla.

Vaihtoehto 1 (VE1): Smart Windpower Oy:n Puskakorvenkallion alueelle rakennetaan enintään 23 tuulivoimalan tuulivoimapuisto. Tuulivoimaloiden yksikköteho on 3-5 MW, tornin korkeus 137-165 metriä ja lavan pituus 83-85 metriä. Voimaloiden kokonaiskorkeus on 220-250 metriä.

Vaihtoehto 2 (VE2): Smart Windpower Oy:n Puskakorvenkallion alueelle rakennetaan enintään 19 tuulivoimalan tuulivoimapuisto. Tuulivoimaloiden yksikköteho sekä tornin ja lapojen pituus ovat samoja kuin VE1:ssä.
 

Sähkönsiirto

Sähkö siirretään tuulivoimalaitoksilta tuulipuiston omalle sähköasemalle maakaapelein. Sähkön siirtämiseksi sähköasemalta Kalajoen Jylkän sähköasemalle tutkitaan kolmea eri vaihtoehtoa (A, B ja C).

Lisätietoja:

Yhteysviranomaisena hankkeessa toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Tuukka Pahtamaa, puh. 0295 038 394, [email protected]

Hankkeesta ja ympäristövaikutusten arvioinnista vastaa Smart Windpower Oy/Puskakorven Tuulivoima Oy, Kalle Riihikoski, puh. 040 532 0008 ja Raimo Kivioja, puh. 040 747 6514, [email protected]

YVA-konsulttina toimii Ramboll Finland Oy, Petri Hertteli, puh. 040 809 3061 ja Enni Suonperä, puh. 040 647 2360, [email protected]